Onko toimistolla enää vetovoimaa etätyöaikana? Tässä kahden vuoden työelämäennusteeni

"Kesäkuumalla olen pohtinut, millaiset työtavat tulevat lyömään läpi tämän koronakriisin jälkeen. Yhtenä hyvin käytännönläheisenä kysymyksenä nousee se, haluammeko enää toimistoille. Miksi luopua koronaverkkareista, villasukista ja siitä, ettei aamuisin tarvitse kiirehtiä ruuhkaan? Mitä toimistoilla on annettavana, kun takana on puolitoista vuotta kotoilua? Osaisinko edes pukea enää pikkutakkia päälle (ja mahtuisiko se)?" Näitä pohtii DNA:n hallinto- ja turvallisuusjohtaja Vesa Vuoti blogissaan.

Olemme DNA:lla ajatelleet jo pitkään, että ihmisille kannattaa antaa vapaus valita itsenäisesti se, missä hän työnsä tekee. Päätösvalta oman työn käytännön suunnittelusta tulisi antaa kyseisen työn parhaille asiantuntijoille – niille, jotka tuota työtä tekevät. Tämän mallin lanseerasimme jo vuonna 2012 ja jatkamme edelleen sen kehittämistä. Uskon vahvasti siihen, että tämä sama lähestymistapa sopii myös koronan jälkeiseen työelämään.

Tiedotimmekin tähän liittyen jo kesäkuussa, että DNA:n henkilöstön ei tarvitse palata toimistolle, ja vain harva aikookaan.

Työnteko tulee mahdollistaa saumattomasta kaikissa kanavissa ja kaikilla päätelaitteilla.

Tuleeko siis etätyö tällaisessa mallissa jatkossa merkittävästi lisääntymään verrattuna koronaa edeltävään aikaan?

Kun henkilöstölle annetaan vapaat kädet valita työnteon paikkansa, on toimistoilla oltava jotain tarjottavaa – ne kilpailevat muiden työnteon paikkojen kanssa. Toimistojen tulevaisuuden ratkaisee niiden vetovoima ja kilpailukyky muiden työskentelypaikkojen kanssa.

Voisiko toimistot pärjätä tässä kilpailussa sillä, että perusasiat toimisivat toimistolla vähän kotia paremmin? Kenties meidät houkuttelee takaisin toimistolle isommat näytöt, paremmat yhteydet, ergonomiset työtuolit ja erinomainen kahvi? 

Toimistolla on vain yksi tarkoitus – toisin kuin kodilla

Selvääkin selvempää tietysti on, että toimistoissa pitää olla viimeisen päälle tekniset ja toiminnalliset ratkaisut niin työ- kuin taukotiloissa. Toimiston pitää soveltua erinomaisesti työntekoon. Se on nyt ihan kohtuullinen alkuoletus, koska toimistohan on työnantajan työn tekemiseen tuunaama ympäristö. Se on juuri siihen tarkoitukseen yksinomaan suunniteltu, toisin kuin koti, jonka pääasiallinen tarkoitus on toimia kotina – paikkana missä syödään, nukutaan, katsotaan Netflixiä, seurustellaan, peseydytään, pestään pyykkiä ja vaikka mitä muuta. Koti on ympäristö, jossa tehdään monia asioita, eikä sitä ole ensisijaisesti työntekoon luotu. Toimistoilla on siis todellinen design-etumatka tässä kisassa.

Teknisesti erinomainen toimisto on hyvä lähtökohta ja hygieniatekijä, mutta se ei ole toimistojen salainen ase. Toimistojen salainen ase on työnteon aikana kohtaamasi ihmiset. Toimistojen luontainen vetovoima perustuu lähtökohtaisesti ihmisten kohtaamisiin, jotka ovat moniulotteisempia ja luontaisempia tavattaessa paikan päällä kuin virtuaalisesti. 

Henkilöstö saa yhä enemmän sananvaltaa siihen, missä ja milloin työnsä tekevät.

En siis usko, että toimistot tulevat kuolemaan koronan jälkeisenä aikana tarpeettomina. Meillä on hyvin luontainen tarve kohdata jatkossakin kasvokkain. Mutta osaamme varmasti jatkossa aiempaa paremmin valita kuhunkin työtehtävään parhaimman työympäristön. Toisinaan se on koti, toisinaan toimisto, toisinaan vaikka vuokramökki. Tämä kriisi on opettanut meidän aiempaa paikkariippumattomimmiksi.

Iso yksittäinen haaste, joka meidän pitää ratkaista nopeasti, on niin sanotut hybridikokoukset ja miten saamme niissä huomioitua kaikki osallistujat tasavertaisesti. Korona-aikana, kun kaikki osallistuivat etänä, tätä ongelmaa ei ole ollut. Tämänkin ongelman ratkaisuissa luotan enemmän ihmisten käyttäytymisen muutoksiin kuin teknisiin ratkaisuihin. Mikään näyttöseinä tai uusin appi ei tätä asiaa yksinään ratkaise, vaan yhteisesti sovittavat pelisäännöt tulevat olemaan erittäin keskeisessä asemassa.

Kahden vuoden työelämäennusteeni

Lopuksi kerron vielä omat työolettamukseni koronan jälkeisestä työntekemisen trendeistä. Uskon näiden toteutuvan tässä noin parin vuoden aikajänteellä.

  • Työpukeutuminen rentoutuu. Ei sentään pieruverkkareihin asti, mutta aiempaa rennommaksi.
  • Henkilöstö saa yhä enemmän sananvaltaa siihen, missä ja milloin työnsä tekevät.
  • Etätyö lisääntyy verrattuna koronaa edeltävään aikaan, mutta toimitilojakin tarvitaan.
  • Toimitilamarkkina kehittyy voimakkaasti:
    • Uudet erittäin joustavat vuokrausmallit (esim. työpisteen tuntiveloitus) yleistyvät.
    • Hub and Club -malli yleistyy, jossa yrityksellä on kiinteämpiä ankkuritiloja ja sen lisäksi täydentäviä joustavampia ratkaisuja.
    • Eri yritysten yhteiskäyttöiset toimistot yleistyvät.
    • Toimitilojen käyttäjäkokemuksen mittaaminen ja elämyksellisyys kasvaa.
  • Perinteisten työpisteiden määrä toimistoilla pienenee, yhteisöllisten työtilojen määrä lisääntyy. Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys kasvavat edelleen. Neliömäärä pienenee.
  • Toimitilojen siivoukseen ja hygieniaratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota poikkeusaikana. Nämä mallit ja käytännöt kehittyvät edelleen poikkeusajan jälkeenkin. Pöpökammo ei tule loppumaan kuin seinään.
  • Työnteko tulee mahdollistaa saumattomasta kaikissa kanavissa ja kaikilla päätelaitteilla, tietoturva huomioiden. Amazonin ostokokemusta voi pitää hyvänä vertailukohteena.
  • Työympäristön kustannukset säilyvät suurin piirtein samalla tasolla kuin nytkin, mutta allokointi muuttuu. Toimitilahallinnossa säästetään neliötehokkuuden kautta, mutta toisaalta IT-kustannukset kasvavat. Samalla työnantaja alkaa tukea entistä enemmän henkilöstön omissa tiloissa olevia työpisteratkaisuja.

Meidän työntekijöiden kannalta tulevaisuus näyttää hyvinkin valoisalta. Oletan, että yhä useampi työnantaja on huomannut poikkeusaikana, ettei työn tekemistä kannata sitoa yhteen paikkaan. Näin pääsemme ottamaan tästä pitkästä kriisistä kaiken hyödyn irti.

Avainsanat:

Töitä ja oppimista Muita aiheita Teknologiaa ja yhteyksiä

Kommentit (2)

Samaa mieltä
14.07.2021 18:25
Hei Vesa, ihan samaa mieltä. Työnteon tehokkuus ei ole kärsinyt etätöistä ja nyt (piiskuriminä) ajattelen että kun palataan normaaliin niin etätöiden/toimistotyön yhdist...
Hei Vesa, ihan samaa mieltä. Työnteon tehokkuus ei ole kärsinyt etätöistä ja nyt (piiskuriminä) ajattelen että kun palataan normaaliin niin etätöiden/toimistotyön yhdistelmänä ja hyvillä työvälineillä voimme tehostaa työtä ja tuottavuutta "hiostamatta" ketään. Jatka Vesa!
Näytä kokonaan
Terhi
15.07.2021 20:45
Pari asiaa ainakin tulee mieleen. Näin yksinään asuvana minulle työpaikan sosiaalise kontaktit ovat tärkeitä. Toiseksi en halua töitä kotiin, vaan erottaa selkeästi työn...
Pari asiaa ainakin tulee mieleen. Näin yksinään asuvana minulle työpaikan sosiaalise kontaktit ovat tärkeitä. Toiseksi en halua töitä kotiin, vaan erottaa selkeästi työn ja vapaa-ajan. Kolmanneksi työntekijän vakuutusturva etätöissä on täysin olematon verrattuna toimistossa tehtävään työhön. Osa-aikainen etätyö on ihan hyvä lisä ja auttaa jaksamaan ja arjen hallintaan.
Näytä kokonaan