ICT-ala kaipaa lisää naisosaajia – DNA pyrkii olemaan houkutteleva työpaikka kaikille

Suomi on Euroopan tasolla mitattuna yksi suurimpia ICT-alan työllistäjiä; vuonna 2019 ICT-alan asiantuntijoiden osuus kaikista maan työntekijöistä oli EU-maiden toiseksi korkein, 6,7 prosenttia. Tämä on selkeästi korkeampi kuin kaikkien 27 EU-maan keskiarvo, 4 prosenttia. 

Toimiala on kuitenkin harmillisen miesvoittoinen myös Suomessa, jossa haaste näkyy jo opiskelijoiden jakautumisessa. Tilastokeskuksen mukaan ICT-alan opiskelijoista naisten osuus on hieman yli 20 prosenttia ja tekniikan alalla noin 25 prosenttia. Suhdeluvut ovat hyvin samanlaisia myös tämän hetken työelämässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan sitä, etteivätkö naiset haluaisi hakeutua alalle – ongelma saattaa olla myös rakenteellinen, jos ala nähdään valmiiksi liian miesvoittoisena. 

Miksi tämä on sitten ongelma? Uusissa teknologiaratkaisuissa heijastuu aina vahvasti kehittäjien oma käsitys maailmasta. Teknologiaratkaisut voivat jäävät suppeiksi, jos emme osaa ottaa erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia mukaan. Monimuotoinen työyhteisö on vahva kilpailuetu yrityksille, kun yritys osaa jo päätöksenteossa ottaa laajasti erilaiset näkökulmat huomioon, samalla tunnistaen paremmin erilaisten asiakkaidenkin tarpeet.  

Myös DNA on tunnistanut sukupuolijakaumahaasteen – tällä hetkellä työntekijöistämme 38 prosenttia on naisia. DNA on hiljattain asettanut uudet monimuotoisuustavoitteensa, jossa on ensimmäiseksi keskitytty tasaamaan sukupuolijakaumaa. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa:

  • Naisten osuus 40 % vuoteen 2023 mennessä (v. 2020, 38 %).
  • Vuoteen 2023 mennessä naisten osuus johtavissa asemissa 35 % (Q2 2021, 31 %, N=11).
  • Vuoteen 2023 mennessä naisten osuus esihenkilötehtävissä 35 % (Q2 2021, 22 %, N=75).

Lue lisää DNA:n monimuotoisuustavoitteista sekä näiden edistymisestä Omanlainen-sivultamme.

Tasa-arvo tulee ottaa laaja-alaisesti huomioon

Vaikka DNA onkin asettanut uudet tavoitteet saavuttaakseen tasa-arvoisemman sukupuolijakauman, ei tämä tulevaisuudessa tarkoita vain tietyn ihmisryhmän suosimista. Sen sijaan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset työolot ja lähtökohdat tulee mahdollistaa kaikille työntekijöille ja -hakijoille.  

”Vaikka emme voi vaikuttaa koko toimialan sukupuolijakaumaan, voimme monimuotoisuutta suosivana työnantajana pyrkiä olemaan mahdollisimman houkutteleva työnantaja kaikille. Yritysten toimenpiteillä on myös suuri vaikutus yhteiskunnallisiin normeihin, ja haluamme olla mukana toimialamme monimuotoisuuden kehittymisessä”, kertoo DNA:n yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin.

Sukupuolten reilua kohtelua on lähdetty tarkastelemaan myös muun muassa rekrytoinnin näkökulmasta. Vaikka valinta kohdistuukin aina pätevimpään hakijaan, on yhtä pätevien hakijoiden kohdalla huomioitu myös aliedustetun sukupuolen positiivinen suosiminen.

”Lisäksi olemme halunneet tarkastella rekrytointiprosessejamme entistä syvällisemmin, esimerkiksi varmistamalla, ettei mikään rekrytointivaihe vahingossa suosi esimerkiksi jotakin tiettyä koulutustaustaa. Työtehtäviäkin voidaan nimittäin purkaa ja jakaa uudestaan niin, että saisimme mukaan uudenlaisia hakijoita. Tämä on työtä, joka jatkuu vielä pitkään. Rakenteita on monesti hankala itsekin nähdä, mutta juuri siksi työmme on tärkeää”, Nummelin kertoo.

Monimuotoisuuteen tukea myös uudenlaisella perheajattelulla 

DNA on tunnistanut perheen tarkoittavan ihmisille hyvin erilaisia asioita, jonka vuoksi asia on huomioitu myös perheystävällisten käytäntöjen suunnittelussa. Käytännössä tämä on tarkoittanut tasa-arvoisempien lähtökohtien mahdollistamista työntekijöille. 

”Työntekijämme elävät erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Perhe-ajattelu näkyy esimerkiksi palkallisten vapaiden kohdalla, joita tarjoamme muun muassa tutkintoon johtavista opintopäivistä tai muuttovapaana. Kannustamme työntekijöitämme myös pidempien isyyslomien pitämiseen, minkä lisäksi meillä on ollut käytössä myös esimerkiksi isovanhempainvapaa tuoreille isovanhemmille”, Nummelin kertoo.

Vapaa-ajan ja työelämän joustava yhteensovittaminen lisää hyvinvointia ja työssäjaksamista. DNA:lla on ollut käytössä joustavuuteen ja luottamukseen perustuva Mutkattoman työn -malli, jossa jokainen voi itse päättää työskentelypaikan ilman, että siitä tarvitsee sopia erikseen esimiehen kanssa. Lisäksi sairaan lapsen hoitopalvelu ja mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaiksi ovat esimerkkejä teoista, joilla DNA:laisten työ- ja kotiarjen yhdistämistä on pyritty helpottamaan. 

Millaisia toimenpiteitä sinä toivoisit työnantajien tekevän tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi? 


Lähteet:

ICT-alan asiantuntijoiden osuus kaikista maan työntekijöistä EU-maissa 2019, FiCom/Eurostat

ICT-alan opiskelijoista naisten osuus, FiCom/Tilastokeskus
 
Suhdeluvut työelämässä, Helsingin Sanomat
 

 

Tämä blogi on osa DNA ♥ Perhe -sarjaa, jossa käsittelemme DNA:n käytäntöjä ja näkemyksiä työtekijöiden monimuotoisuuden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä erilaisten elämäntilanteiden tukemiseksi. Lue lisää osoitteesta www.dna.fi/perhe

 


 

Avainsanat:

Vastuullisuutta ja huolenpitoa Kohokohtien kuvaamista Muita aiheita

Kommentit (2)

Backend
24.06.2021 11:37
Enimmäkseen hyvää asiaa, mutta muutama kommentti liittyen noihin suhdelukuihin/tavoitteisiin. Ilmoitatte ICT-alan sekä tekniikan alan naisopiskelijoiden osuuden olevan ...
Enimmäkseen hyvää asiaa, mutta muutama kommentti liittyen noihin suhdelukuihin/tavoitteisiin. Ilmoitatte ICT-alan sekä tekniikan alan naisopiskelijoiden osuuden olevan 20-25%, jolloin voidaan karkeasti kärjistää osaajamarkkinoiden sukupuolijakauman olevan samankaltainen. Kuitenkin tavoitteenne nostaa naistyöntkijöiden osuus 40 %:iin tarkoittaa sitä, että suhteessa tarjonnan kokoon haluatte rekrytoida suunnilleen kaksinkertaisen määrän osaajia suhteessa tarjontaan, miesten vastaavan luvun ollessa 0.75-0.80 (miten sen nyt laskee). Tämä johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa samantasoisista työnhakijoista valitaan ennemmin nainen kuin mies tehtävään, jonka jo myönnättekin tekstissä. Oikea termi tälle kuitenkin on positiivinen syrjintä, joka on kuitenkin (mies)yksilön kannalta työnhakutilanteessa syrjintää. Onko DNA:n virallinen kanta siis, että sukupuolten tasa-arvoon pyritään tietoisesti asettamalla mieshakijat alempaan asemaan vain heidän sukupuolen vuoksi sen sijaan, että kannustettaisiin naisia hakeutumaan opiskelemaan näille aloille esimerkiksi nostamalla esiin tarinoita menestyneistä naisista it-alalla? Jos näin on, niin se ei varsinaisesti nosta DNA:n työnantajamielikuvaa nimenomaan miesosaajien keskuudessa.
Näytä kokonaan
DNA
28.06.2021 13:41
Moikka Backend! Tavoitteemme siitä, että saisimme naisten osuuden 40 %:iin liittyy koko henkilöstöömme, ei vain ICT-alan osaajiin. Tavoitteemme ei siis missään nimessä o...
Moikka Backend! Tavoitteemme siitä, että saisimme naisten osuuden 40 %:iin liittyy koko henkilöstöömme, ei vain ICT-alan osaajiin. Tavoitteemme ei siis missään nimessä ole miesoletettujen alasajo, vaan tasa-arvon lisääminen kaiken kaikkiaan. ICT-alan osaajien sukupuolten välinen tasa-arvo taas on pitkäaikainen prosessi, jonka hyödyt halusimme nostaa esiin myös tämän jutun kautta. Merkittävin päämäärämme on muuttaa työyhteisöämme positiivisesti sellaiseksi, että osaisimme hyväksyä tavanomaisesta poikkeavat ja erilaiset osaajat. Tavoitteemme on kiintotähtemme, ei syy epätasa-arvoiselle kohtelulle.
Näytä kokonaan