Huolellinen suunnittelu auttaa sokeaa mobiilikäyttäjää

Suomessa on arviolta 10 000 täysin sokeaa sekä noin 25 000 näkövammaista, joille muun muassa mobiililaitteiden käyttö ilman käyttöapua on hankalaa tai jopa mahdotonta. Haastattelimme artikkelia varten Näkövammaisliiton IT-asiantuntijaa Kaisa Penttilää näkövammaisten mobiililaitteiden käyttöön liittyen. Hän on itse sokea, mutta käyttää älypuhelintaan ja jopa sosiaalista mediaa aktiivisesti.

Kuuloaisti kehiin

Koska kosketusnäytöt eivät juurikaan tarjoa käsinkosketeltavaa palautetta näytöllä olevista tai tapahtuvista asioista, on hyödynnettävä muita aisteja. Tuntoaistia voi hyödyntää, jos on käytössä mekaaninen pistenäyttö. Mobiililaitteiden käytössä on kuitenkin helppo hyödyntää kuuloaistia näytönlukutekniikan avulla. Penttilän käyttämä näytönlukija VoiceOver on iOS-käyttöjärjestelmään rakennettu apuväline, joka lukee näytöllä näkyvän sisällön ääneen käyttäjälle. Penttilä suosii nimenomaan Applen laitteita, sillä hänen kokemuksensa mukaan iOS-käyttöjärjestelmä on saavutettavuudeltaan muita järjestelmiä edellä.

VoiceOver tai vastaava näytönlukija lukee tekstisisällön yksiselitteisesti, mutta kuvien, linkkien, painikkeiden ja muiden vastaavien elementtien lukemiseen näytönlukija hyödyntää niille asetettua alt-tekstiä. Alt-teksti on koodiin kirjoitettu lisäteksti, jolla voidaan parilla sanalla kuvata elementin tarkoitus tai sisältö. Painikkeet, tekstilaatikot ja muut yksinkertaiset elementit voi kuvailla erittäin lyhyestikin, mutta valokuvien kohdalla tarkempi selostus on valttia. Mitä tarkemmin kuvan sisällön selittää sitä paremman käsityksen kuvasta saa näkemättä sitä. Esimerkiksi alla olevan kuvan yksityiskohtainen alt-teksti voisi olla: “Tyttö istuu pöydän ääressä valoisassa huoneessa ja katsoo hymyillen puhelintaan kahvikuppi toisessa kädessä. Pöydällä on maljakossa kukkia ja kulhossa hedelmiä.”

Tyttö istuu pöydän ääressä valoisassa huoneessa ja katsoo hymyillen puhelintaan kahvikuppi toisessa kädessä. Pöydällä on maljakossa kukkia ja kulhossa hedelmiä.

Teoriassa näytönlukija tekee siis mobiililaitteiden käytön sokeille mahdolliseksi. Käytännössä sen käyttö ei aina kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Usein alt-teksteihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota koodia kirjoittaessa ja ne saattavat jäädä vaillinaisiksi, epämääräisiksi tai epäjohdonmukaisiksi. Jos alt-teksti sisältää esimerkiksi vain sarjan numeroita tai liian pitkiä epämääräisiä selostuksia, käyttäjäkokemus näytönlukijalla ei ole erityisen positiivinen. Penttilä törmää myös säännöllisesti nettisivuihin, joilla vaihtoehtoistekstejä on sekaisin sekä englanniksi että suomeksi. Esimerkiksi alt-teksti “search box” kuulostaa englanniksi lausuttuna toki kivalta, mutta suomenkielinen näytönlukija tavaa tekstin suomalaisittain kirjain kirjaimelta eli lausuu sanan juuri niinkuin se on kirjoitettu. Valitettavasti palautteenkaan antaminen saavutettavuusongelmista ei aina ole sokealle mutkatonta. Penttilä muistelee tilannetta, jossa hän yritti antaa eräillä verkkosivuilla palautetta, mutta ei saanut palautetta läpi jäädessään jumiin “en ole robotti” -testiin. Testissä piti vastata kysymykseen kuvien avulla, mutta kuvien alt-tekstien perusteella kysymykseen oli mahdotonta vastata oikein.

Näkövammaisuus tekee monista arkipäivän asioista hankalia ja siihen totuttelu vie aikansa. Penttilän mukaan sokeana somettamiseen ja muiden internetpalvelujen käyttöön ryhdytään sitten, kun kaikki muut elämän osa-alueet sujuvat: “Sokealle some tulee viimeisenä.” Penttilä itse on sokeudestaan huolimatta aktiivinen Facebook-käyttäjä.

Mutta miten sokea “näkee” kaikki Facebookiin tulevat kuvat?

Facebookin vuonna 2016 käyttöönotetun kuvatunnistusohjelman avulla palvelu luo kuvalle automaattisesti alt-tekstin, jonka näytönlukija pystyy käsittelemään. Facebookin kuvatunnistin osaa poimia kuvista esimerkiksi ruokaa, eläimiä, maisemia, esineitä ja ihmisten määrän, ja luo sen perusteella kuvalle vaihtoehtoisen tekstin kuten “Kuva saattaa sisältää: kissa, kaksi ihmistä, silmälasit”. Generoiduilla listoilla ei kuitenkaan vielä saa kovin hyvää käsitystä kuvan tunnelmasta ja asetelmasta. “Asiaan valveutuneet kirjoittavatkin kuvapostauksiin usein tarkemman kuvatekstin kuten ‘Kissa seisoo pianon päällä tassut ikkunaa vasten ja katselee talvisia tiluksiaan’, josta myös näytönlukijalla saa melko kattavan käsityksen kuvasta”, kertoo Penttilä.

Paras apu näkörajoitteiselle mobiilikäyttäjälle on siis toimivat apuvälineet käyttöjärjestelmässä sekä huolella suunniteltu ja toteutettu koodi sovelluksen tai nettisivun taustalla. Uskallatko kokeilla, kuinka sinä pärjäisit älypuhelimen kanssa ruutuun katsomatta? Android-laitteissa näytönlukijatoiminto kulkee nimellä TalkBack ja iOS:lla VoiceOver.

Tunne termit

Saavutettavuus
Nettisivun tai sovelluksen ominaisuus, jossa sisältö on suunniteltu ymmärrettäväksi toimintarajoitteesta huolimatta (vrt. esteettömyys)

Alt-teksti
HTML-koodiin kirjoitettu vaihtoehtoinen teksti joka tulee esiin, jos nettisivun kuvat eivät lataudu kunnolla, tai kuuluu puheena näytönlukijaa käyttäessä.

Avainsanat:

puhelimet sovellukset Puheenaiheet