Mikä teknologia lyö läpi vuonna 2020? Miten maksaminen muuttuu? Mikä on kvanttitietokone ja miten se vaikuttaa minun liiketoimintaani?
Keräsimme yhteen vuoden 2020 teknologiatrendit. Trendien lähteinä on yksittäisten artikkeleiden lisäksi käytetty erittäin laajaa joukkoa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin asiantuntijoiden kohtaamisia.
1. Kvanttitietokone loikkaa konseptista käyttöön
Kvanttitietokone on ollut kauan pelkkä konsepti paperilla, mutta viime vuosina kehitys on kiihtynyt. Kvanttitietokone käyttää laskutoimitusten ratkomiseen niin sanottua kvanttimekaniikkaa, kvanttitilojen superpositiota.
Perinteisten tietokoneiden toiminta perustuu bitteihin, mutta kvanttitietokone perustaa toimintansa kvanttibitteihin eli kubitteihin. Kun normaalin bitin arvo voi olla joko nolla tai yksi, voi kvanttibitin arvo olla kumpikin samaan aikaan.
Tämä mahdollistaa valtavan loikan laskentatehossa verrattuna perinteisiin tietokoneisiin. Käytännössä se helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi monimutkaisia simulointeja.
Kvanttitietokoneissa tehdään uraauurtavaa työtä myös Suomessa. Aalto-yliopistossa tutkijoiden käytössä on jo kvanttitietokone. Myös suomalainen startup-yritys IQM kertoi heinäkuussa, että se on kerännyt 11,2 miljoonan euron siemenrahoituksen kvanttitietokoneiden kehittämiseen.
2. Reunalaskenta yleistyy
Reunalaskenta tarkoittaa sitä, että data käsitellään keskitetyn konesalin sijaan siellä, missä data syntyy. Yksi reunalaskennan edelläkävijöistä on Tesla, jonka ajoavustin käsittelee suuria määriä dataa ilman, että se hakee aina vastausta muualta.
IoT:n yleistymisen myötä myös reunalaskenta yleistyy. Reunalaskennan edut korostuvat erityisesti viivekriittisissä toiminnoissa, esimerkiksi etäohjauksessa. Nopeat 5G-verkot luovatkin paljon uusia mahdollisuuksia viivekriittiseen IoT:hen.
Gartner ennustaa, että vuoteen 2022 mennessä puolet suuryritysten tuottamasta datasta luodaan ja prosessoidaan muualla kuin perinteisissä datakeskuksissa tai pilvessä.
3. 5G-arki alkaa
Kohta niitä saa: 5G-liittymiä! Mutta 5G ei tarkoita vain nopeampaa mobiilidataa. 5G muuttaa myös yritysverkkoja, kun kasvaneet nopeudet ja taattu oma kaista tekevät mobiiliteknologiasta yhä relevantimman vaihtoehdon oman yritysverkon toteutukseen.
Alkuvaiheessa 5G näkyy kaikille mobiilidatan käyttäjille kasvaneina nopeuksina ja esimerkiksi mahdollisuutena hoitaa kodin tai toimiston verkkoyhteydet 5G-modeemin avulla. Tämä auttaa etenkin riittämättömien verkkoyhteyksien kanssa painivia yrityksiä ja kotitalouksia, joihin nopea valokuituyhteys ei yllä.
Lähivuosina etenkin yrityskäyttäjät tulevat näkemään 5G:n hyödyt viiveettömän IoT:n mahdollisuuksina.
4. Wifi6 vie langattoman verkon uudelle tasolle
Wifi-verkot nopeutuvat vuonna 2020 huomattavasti, kun uuden standardin Wifi6-modeemien tarjonta kasvaa.
Käytämme joka päivä monilla laitteilla monia langattomia verkkoja. Koska laitteiden määrä kasvaa koko ajan, alkavat Wifi-taajuudet olla paikoin ruuhkautuneita, ja tähän tarpeeseen uusi standardi vastaa.
Ensimmäiset Wifi6-modeemit tulivat kauppoihin loppukesästä ja niitä myydään etenkin pelaajille, jotka tarvitsevat peleissä lyhyttä viivettä.
Toistaiseksi laitteita on tarjolla vasta muutamaa mallia, mutta vuonna 2020 tarjolla olevien laitteiden määrä kasvaa merkittävästi.
5. Keskustelu teknologian ympäristöjalanjäljestä jatkuu
Älykäs teknologia kuten IoT säästää ympäristöä monin eri tavoin, esimerkiksi vähentämällä merkittävästi energiankulutusta.
Teknologialla on kuitenkin myös oma ympäristöjalanjälkensä. Vaikkapa Google investoi Suomessa tuulivoimaan vähentääkseen hiilijalanjälkeä, koska internetjätin palvelimet kuluttavat paljon sähköä.
Toistaiseksi teknologiayritysten yhteiskuntavastuukeskustelu on pyörinyt yksityisyyden ja teknologian vaikutusten ympärillä, mutta lähivuosina huomio kiinnittyy myös yritysten ilmastopäästöihin.
Internetin ja sen palveluiden sähkönkulutuksen lisäksi laitteet ja etenkin niiden akut vaativat harvinaisia maametalleja. Jatkossa yhä useampi yritys ja kuluttaja laittaa puhelimet kiertoon arvokkaine materiaaleineen eikä hilloa niitä laatikonpohjalla.
6. Deepfake mullistaa vaalivaikuttamisen ja phishingin
Tiesitkö, että videoita voi nykyään manipuloida hyvinkin helposti? Esimerkiksi toimitusjohtajan tai presidentin tallentama videoviesti ei välttämättä olekaan totta, vaan tekoälyn tuottamaa valhetta.
Tällaisia videoita sanotaan deepfake-videoiksi. Ne vievät vaalivaikuttamisen ja yrityshuijaukset aivan uudelle tasolle.
Jo nyt kannattaa suhtautua varauksella, jos toimitusjohtaja soittaa ja vaatii siirtämään ison summan jonnekin mahdollisimman nopeasti. Tämän sai tuta saksalainen energiayhtiö, jonka iso-britannialaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja huijattiin maaliskuussa siirtämään deepfake-ääniväärennöksen avulla 220 000 euroa huijareille.
Uhri luuli puhuvansa tutun pomonsa kanssa, vaikka oikeasti kyse oli ääniväärennöksestä. Aiheesta kirjoittavan Wall Street Journalin mukaan äänessä oli pomon tuttu saksalainen korostus ja sävelkulku.
Yritysten kannattaakin luoda selkeät ja turvalliset protokollat rahojen siirtämiseen ja muihin kriittisiin toimiin, kuten asiakastietojen jakamiseen.
7. Tietoisuus omasta datajäljestä kasvaa
Yhä useampi suomalainen ymmärtää, että maksuton palvelu ei aina ole ilmainen vaan hintana on oman datan antaminen yrityksen käyttöön. 2010-luku onkin ollut maksuttomien kuluttajapalveluiden juhlaa.
Erilaiset tietovuodot ja GDPR ovat kasvattaneet ihmisten tietoisuutta omasta datasta. Moni onkin alkanut ymmärtää, että lopulta datan omistaa kuluttaja eikä yritys.
Vuonna 2020 yhä useampi suomalainen alkaa tarkistaa tai poistaa yritysten itsestään tallentamia tietoja. Toisaalta moni myös antaa tietoisesti datansa käyttöön saadakseen parempia palveluita.
8. Keskustelu teknologian etiikasta kiihtyy
Saako yritys tunnistaa sinut kasvojentunnistuksella lataamastasi kuvasta ilman erillistä suostumusta? Miten tekoälyä saa käyttää vaikkapa luottopäätöksen apuna?
Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, kun säätely ottaa vasta ensiaskeliaan. Vuonna 2020 moni edelläkävijäyritys palkkaa etiikkajohtajan ja alkaa toden teolla perehtyä siihen, mitä hyviä ja huonoja vaikutuksia yrityksen toiminnalla on maailmaan.
Yrityksen toiminnan vaikutuksia ei tarvitse selvittää vain etiikkajohtajan voimin. Esimerkiksi suomalainen The Upright Project määrittelee tekoälyn avulla yritysten positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnille.
9. Joy of missing out – älylaite käskee rauhoittumaan
Muistatko vielä nuoruudesta sen kalvavan tunteen, kun pelkäsit jääväsi jostain paitsi? FOMO eli fear of missing out vaihtuu yhä useammalla JOMOon eli joy of missing outiin.
Omaan hyvinvointiin ja uneen keskittyminen on valtava megatrendi, joka näkyy erilaisten hyvinvointilaitteiden kaupan hurjana kasvuna. Hyvinvointitrendin taustalla on kasvanut ymmärrys siitä, mikä merkitys unella on hyvinvoinnille.
Moderni ihminen kohtaa vaikkapa puhelimen kautta päivittäin hurjan määrän erilaisia ärsykkeitä. Taustalla ovat myös työn uudet muodot, jotka vaativat ihmisiltä muutoksia nykyisiin käyttäytymismalleihin.
Ärsykkeiden vastapainoksi tuntuu ihanalta pistää joskus puhelin piiloon, ovi lukkoon, ja olla vaan. Ironisesti moni käyttää tähänkin apuna puhelinta – erilaiset somekanavien hiljennyssovellukset ja älysormukset kertovat, milloin on otollinen hetki ottaa aikaa vain itselleen.
10. Food tech tuo innovaatiot ruokakauppaan
Härkis ja Nyhtökaura löytyvät jo monen suomalaisen kaupan hyllyltä, mutta ruokateknologia tuo uusia vastaavia innovaatioita hyllyille vastakin.
Alan kysyntää ohjaavat ilmastonmuutos ja yleinen halu lisätä kasvissyöntiä, mikä on saanut myös sijoittajat innostumaan alasta. Vuoden 2019 rahakkain esimerkki oli kasviproteiiniyritys Beyond Meatin listautuminen. Yhtiön markkina-arvo kävi korkeimmillaan jopa yli 6,5 miljardissa dollarissa.
Pohjoismaissa toimintansa on aloittanut suomalainen Nordic Food Tech Venture Capital -pääomasijoitusrahasto, joka keskittyy ruokaan liittyviin uusiin teknologiayrityksiin.
Yksi food tech -esimerkki tulee Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishankkeesta, jossa kehitetään ilmasta sähkön avulla proteiinia. Ylen mukaan se maistuu toistaiseksi vehnäjauholta, mutta ehkäpä sitä pian saa kaupasta pekonin makuisena?
11. Kalle Keskijohtaja onkin botti!
Mitä keskijohto tekee? Johtamisen lisäksi roolina on usein hyväksyä, kuitata ja antaa lupa.
Mutta voisiko matkalaskun hyväksyä tekoäly? Suomalaisella Goforella on käytössään keskijohdon sijaan Slack-työtilassa toimivia chatbotteja, joista esimerkiksi Seppo-niminen botti auttaa työtuntien hallinnassa.
Sepon lisäksi yritys on luonut myös muun muassa junalippuja varaavan Genie-botin sekä Granny-botin, jolta voi kysellä yleisiä asioita yrityksestä.
Teknologian ihmiskasvoistuminen on iso trendi. Usein palvelua tekee kone, mutta sitä inhimillistetään muotoilun tai nimen avulla.
Esimerkiksi Kalasataman terveyskeskuksessa Helsingissä potilaita neuvoo Pepper-robotti, ja keskustakirjasto Oodin käytäviä huristaa neuvontarobotti Veera.
12. Keskisuuret yritykset jatkavat ketteröitymistä
Ketteryys on ollut käytännössä jokaisen yrityksen agendalla jo muutaman vuoden ajan, mutta laihoin tuloksin. Viime aikoina moni suuryritys on oppinut, että iso laiva on vakaa, mutta hidas kääntymään. Silloin pieni kilpailija voi mennä oikealta ohi.
Kun maailma muuttuu yhä nopeammin, pitää johtajien rakentaa yrityksiinsä myös resilienssiä. Se tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä muutostilanteissa. Resilientti organisaatio osaa paremmin tarttua myös muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin, jolloin markkinaosuusmittelöiden voittaja ei automaattisesti ole se uusi tulokas.
Vuonna 2020 yritykset jatkavat komentoketjujensa hiomista niin, että edessä häämöttäviin tilaisuuksiin voi oikeasti tarttua ketterästi eikä organisaatio ole sen este. Jos haluaa olla ketterä, pitää olla kumppaneita, joiden kanssa toimia. Bisnes tapahtuu yhä enemmän ekosysteemeissä.
13. VR + AR = XR. Hupilaitteista työkavereiksi
Uusissa teknologioissa myös sanasto kehittyy vauhdilla. Kun aiemmin puhuttiin virtuaalitodellisuudesta (VR) ja lisätystä todellisuudesta (AR), puhutaan tänä päivänä yhä useammin nämä kaksi termiä yhdistävästä laajennetusta todellisuudesta (XR).
Lähivuosina yhä useampi suomalainen käyttää laajennetun todellisuuden laitteita ja sovelluksia työssään. Laajennetun todellisuuden voi esimerkiksi harjoitella ja jopa tehdä huoltotöitä tai perehtyä toisella puolen maailmaa oleviin tiloihin. XR toimiikin erinomaisena apuvälineenä henkilöstön koulutuksessa.
Facebook kertoi syyskuun lopussa tuovansa kuluttajille vuonna 2020 uuden Horizon-palvelun, joka perustuu laajennettuun todellisuuteen. Pääsääntöisesti kuluttajapuolen laajennettu todellisuus pysyy kuitenkin vielä lähivuodet kuriositeettina.
Yksi laajennetun todellisuuden yleistymisen esteistä on ollut laadukkaiden verkkoyhteyksien puute. Mikäli netti pätkii, myös kuva pätkii. Se puolestaan tuo käyttäjälle helposti kuvottavan olon, mikä ei varsinaisesti rohkaise käyttämään XR-laitteita. 5G:n myötä tilanne helpottuu, kun huippunopeat yhteydet yltävät yhä useampaan paikkaan.
14. Drone valvoo, inventoi ja etsii vikoja
Vielä joitain vuosia sitten drone oli monen pikkulapsen lahjatoive, mutta tänä päivänä isompi hyöty niistä on vanhempien työkavereina.
Dronejen käyttö yrityksissä yleistyy kiihtyvää tahtia. Niitä käytetään esimerkiksi sähkölinjojen vianetsintään, turvapalveluihin sekä inventointiin.
Droneille on käyttöä myös maa- ja metsätaloudessa. Aiemmin puuston arvoa mitattiin relaskoopilla ja ruutupaperilla, mutta nyt saman työn voi tehdä dronella. Drone on kätevä tapa tutkia myös esimerkiksi metsän myrskyvahinkoja.
15. Low-code-työkaluilla koodaus sujuu nopeammin
Low-code-ohjelmistokehitys on tapa suunnitella ja kehittää ohjelmistoja mahdollisimman pienellä käsinkoodauksella. Siihen käytetään erillisiä low-code-työkaluja, joiden graafisessa käyttöliittymässä kehitystyö tapahtuu. Low-code-moottori tekee koodin taustalla.
Low-code-työkalujen ehdoton etu on, että ne nopeuttavat ja halventavat sovellusten kehitystyötä. Sovelluksia voi testata nopeammin, eikä käyttäjäpalautettakaan tarvitse odotella.
Low-code ei vielä sovellu läheskään kaikkeen tekemiseen, mutta pidemmän päälle teknologialla on iso potentiaali laskea kustannuksia ja tuoda kehitystyötä yhä useamman yrityksen ulottuville.
16. Biometrinen tunniste taskussa mullistaa maksamisen
Muistatko vielä, kun teit ensimmäisen lähimaksusi? Tänä päivänä moni maksaa vain vilauttamalla kasvojaan tai sormenjälkeään puhelimelle. Tätä kutsutaan biometriseksi eli ihmisen kehon ominaisuuksiin perustuvaksi tunnistautumiseksi, jonka povataan sutjakoittavan arkea ja pelastavan meidät salasanaviidakolta.
Edelläkävijät maksavat jo suvereenisti puhelimella ja biometrisella tunnisteella, mutta vuonna 2020 tämä yleistyy myös laajemmin suomalaisten keskuudessa. Taustalla on puhelinkannan uusiutuminen, jolloin biometrinen tunniste kulkee yhä useammalla kätevästi taskussa. Kasvava osa Suomen suosituimmista puhelimista tukee biometristä maksamista, joka tarjoaa ainutlaatuisen asiakaskokemuksen.
Tutkimusyhtiö Goode Intelligencen mukaan jo nyt 575 miljoonaa ihmistä maailmassa käyttää biometristä tunnistetta päivittäin. Goode Intelligence arvioi, että määrä yli kaksinkertaistuu vuonna 2020.
Mutta miksi biometrisen tunnisteen pitää kulkea puhelimessa? Todennäköisesti tunnisteen kulkeminen puhelimessa on vain välivaihe siihen, että sormenjäljellä tai kasvotunnisteella voi maksaa suoraan kaupassa.
17. FemTech ratkoo puolikkaan ihmiskunnan pulmia
Maailmassa on lähes 3,8 miljardia naista. Moni heistä kärsii puutteellisesta pääsystä terveydenhuoltoon etenkin lisääntymisterveyden osalta.
Kun lääkäri on liian kaukana tai kallis, saa moni nainen avun teknologiasta. Femtech-termin alla kulkee paljon työkaluja ja tuotteita, joilla voi esimerkiksi seurata kuukautisia ja äidinmaidon tuotantoa.
Esimerkiksi Nextgen Jane -niminen yritys kehittää Kaliforniassa älytamponeita, jolla voisi diagnosoida endometrioosin tai kohdunkaulan syövän.
Termin kehittäjänä pidetään Ida Tiniä, joka on luonut kuukautisia seuraavan Clue-sovelluksen.
Alalle syntyy nyt paljon startupeja, jotka parantavat huomattavasti puolikkaan ihmiskunnan elämää.
Lataa koko trendikatsaus, saat mukana kolme ajankohtaista asiantuntijahaastattelua!
Lataa tästä maksuton trendikatsaus 2020, jossa futuristi Perttu Pölönen, Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettinen ja yritysten toiminnan vaikutuksia mittaavan The Upright Projectin toimitusjohtaja Annu Nieminen kertovat omia ajatuksiaan siitä, mitä teknologia-Suomessa tapahtuu.
Lataa opas
