Miksi jotkut menestyvät aina paremmin kuin toiset? Suomalainen koulutusjärjestelmä antaa ainakin teoriassa kaikille samat, maailman parhaat menestymisen edellytykset. Voitontahtoa ja sinnikkyyttä on vaikeaa opettaa, mutta juuri niitä ominaisuuksia tarvittaisiin nyt kipeämmin kuin koskaan.
Me suomalaiset olemme perinteisesti vaatimattomia. Vaatimattomuus on toki sukupolvien ajan ollut jopa pakon sanelema tosiasia, on eletty niukkuudessa. On pitänyt tehdä kovasti töitä ja tyytyä vähään. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja enää ei kannata olla turhan vaatimaton. Suorastaan päinvastoin. Voimme halutessamme päästä vaikka kuinka pitkälle. Pitää kuitenkin haluta menestyä, ja sen eteen pitää olla valmis tekemään töitä.
Mitään ei saa ilmaiseksi, ellei satu olemaan Hannu Hanhi, ja harva meistä on.
Siksi elämässä pitää olla riittävän kovia tavoitteita ja päämäärä. Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan riitä alkuunkaan, jos ei ole kovaa tahtoa. Tavoitteisiin pitää sitoutua, niitä pitää haluta saavuttaa ja niistä täytyy pitää kiinni. Tässä on se pieni mutta iso ero.
Lapsikin tietää miltä tuntuu, kun haluaa jotain oikein paljon. Siitä syntyy energia ja tulenpalava intohimo. Pienen lapsen energia saattaa purkautua itkupotkuraivarina, mutta myöhemmin samaa energiaa voi käyttää paljon fiksummin. Se, joka haluaa eniten, todennäköisesti menestyy ja voittaa, ainakin jos kilpailee saman tason kilpailijan kanssa. Asenne ratkaisee, tämä pätee niin urheilussa kuin työelämässäkin, jossa kilpailuun osallistuvat vähitellen myös robotit ja tekoäly.
Mutta kuka jaksaa pitää kiinni tavoitteista, jos mikään ei mene kuten on ajatellut ja takaiskuja tulee? Todennäköisesti ne, jotka ovat riittävän kovatahtoisia ja kovapäisiä. Ne, jotka jaksavat uskoa ja yrittää eivätkä lannistu, vaikka eivät heti onnistu.
Jos elämä olisi jääkiekkopeli, niin maaliahneimmat voittaisivat. Miksi jotkut ajavat kerta toisensa jälkeen maalille, vaikka sinne ei meinaa päästä millään? Peli on fyysisesti vaativaa ja maalin edessä joutuu taistelemaan tosissaan. Aina välillä maalinteko kuitenkin onnistuu, ja niistä hetkistä maalintekijä elää. Kova työ palkitaan ja riemu on suunnaton. Henkinen paine – ja fyysinen kipu – kaikki unohtuu, kun palkinto tulee. Voitto, joka tulee kovan työn kautta, on makeampi kuin helpolla saatu voitto.
Meidän ei tule tyytyä vähempään, jos enemmänkin on tarjolla. Tämä saattaa kuulostaa ahneelta, mutta ilman tahtoa ja peräänantamattomuutta emme taatusti menesty.
Yritykset tarvitsevat ihmisiä, joilla on kova tahto ja palava halu menestyä. Pitääkö kaikkien olla tällaisia? Ei välttämättä, eiväthän kaikki tee maalejakaan.
Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ja rooleja. Joka joukkueessa pitää kuitenkin olla riittävästi ratkaisijoita. Ihmisiä, jotka tietävät mitä tahtovat ja haluavat menestyä. Onko sinulla tällaisia työkavereita? Mieti, voisitko itsekin olla sellainen.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.4.2017.
