Suunnitelmat jo pitkällä: näin valtio hyödyntää lohkoketjuteknologiaa

 

Suomen valtiolla on käynnissä monia digitalisointihankkeita, joissa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa.

Suomi kehittää lohkoketjusovelluksia yhdessä yritysten kanssa. Kehitystyötä edistetään esimerkiksi valtionhallinnon lohkoketjuteknologiaverkostossa. Verkostossa on tällä hetkellä noin 60 jäsentä. Verkosto edustaa lähes koko valtionhallintoa.

”Lohkoketjuteknologian ensimmäiset sovelluskohteet perustuvat erityisesti suljettuihin lohkoketjuihin, ei varsinaisiin avoimiin lohkoketjuihin. Suljetun lohkoketjun prosessit ovat lähtökohtaisesti sopivan konservatiivisia, mutta silti edistyksellisiä. Onkin alettu puhua yleisemmällä tasolla hajautetun luottamuksen teknologioista” sanoo ryhmää yhdessä valtiovarainministeriön kanssa vetävä Valtiokonttorin D9 -digitiimin johtava palveluarkkitehti Janne Pulkkinen.

Lohkoketjun idea on olla eräänlainen hajautettu läpinäkyvä tietokanta, jossa jokainen tapahtuma kirjataan aikajärjestyksessä, eikä vanhoja kirjauksia voida poistaa. Periaatetta voi verrata tilikirjaan, jonka aiempia tapahtumia ei voi muuttaa.

Julkisen lohkoketjun transaktiot ovat julkisesti kaikkien osallistujien varmistettavissa ja nähtävillä, suljetussa lohkoketjussa tiedot ovat rajattu luvanvaraisesti vain luottamusverkon käyttäjille.

”Tällä hetkellä valtaosa jo julkistetuista projekteista perustuvat suljettuihin lohkoketjuihin. Lisää mielenkiintoisia projekteja on käynnistymässä, ja niistä tiedotetaan tarkemmin sopivassa vaiheessa liiketoimintaverkostoissa mukana olevien tahojen puolelta”, Pulkkinen sanoo.

Lohkoketjuteknologian laajeneminen yhä uusiin sovelluksiin oli yksi DNA Busineksen ennustamista teknologiatrendeistä kuluvalle vuodelle. Vuoden alussa haastattelimme myös Valtiokonttorin digijohtajaa Nina Nissilää, joka kertoi Suomen olevan kansainvälisesti vertailtuna pitkällä lohkoketjuteknologian hyödyntämisessä.

Asuntokauppaa, osakeyhtiöitä ja ihmislähtöistä tiedon hallintaa

Lohkoketjuteknologiaa hyödynnetään muun muassa ensi vuonna käyttöön tulevassa asunto-osakkaiden kaupankäyntialustassa. Alusta hyödyntää sähköistä osakehuoneistorekisteriä, johon omistus -ja hallintaoikeustiedot jatkossa tallennetaan.

Tällä hetkellä asuntokauppa vaatii fyysistä läsnäoloa esimerkiksi allekirjoitusten vuoksi. Teknologiayrityksen ja hallinnon toimijoiden lisäksi kehittämiseen ovat osallistuneet muun muassa pankkisektorin toimijat.

Asiakastieto, Nordea, OP ja Tieto ovat yhdessä viranomaisten kanssa kehittäneet ensimmäistä kertaa maailmassa lohkoketjuteknologiaan perustuvan liiketoimintaverkoston, jonka avulla osakeyhtiön voi perustaa täysin digitaalisesti. Hallintoa edustavat hankkeessa Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus.

”Yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä. Yhdessä yritysten kanssa on löydetty uusia, hyödyllisiä toimintatapoja”, Pulkkinen sanoo.

Moni käynnissä oleva hanke keskittyy lisäksi siihen, kuinka kansalaiset voivat hallita omaa dataansa ja antaa lupia oman datansa käyttöön.

”Ihmislähtöinen tiedonhallinta on yksi äärettömän kiinnostava teema, jossa lohkoketjuteknologialla on potentiaalisesti paljon annettavaa, esimerkiksi hajautetun identiteetinhallinnan osalta”, Pulkkinen sanoo.

Julkinen lohkoketju vielä hyvin kallis

Hypetettyyn lohkoketjuteknologiaan liittyy paljon toiveita, joista moni on vielä kaukana tulevaisuudessa. Bitcoinia lukuunottamatta vain harva lohkoketjusovellus toimii tällä hetkellä julkisessa lohkoketjussa.

Tunnetuimmat julkiset lohkoketjut ovat Bitcoin ja Ethereum.

”Merkittävä syy on hinta. Bitcoinin ja Ethereumin käyttö on todella kallista. Esimerkiksi Bitcoinin käyttäminen datan tallennukseen maksaisi noin kymmenen miljoonaa kertaa enemmän kuin saman datan tallentaminen vikasietoisesti pilveen. Vastaavasti laskenta Ethereumissa on suuruusluokkaa miljoona kertaa kalliimpaa kuin pilvessä. Pitää olla jokin hyvä syy käyttää avointa lohkoketjua, koska kustannusero on valtava”, Aalto-yliopiston professori Pekka Nikander sanoo.

Pulkkinen sanookin, että toistaiseksi ei ole noussut selkeitä kohteita, joissa julkisen lohkoketjun käyttämisestä olisi ollut selkeää hyötyä verrattuna yksityiseen lohkoketjuun tai muuhun tiedontallennusmenetelmään. Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja toisiin suomalaisiin. Kaikissa maissa näin ei ole.

”Luottamuksessa Suomi on myös hyvin ainutlaatuinen maa. Monessa muussa maassa voi olla, että julkinen lohkoketju koetaan hyödylliseksi”, Pulkkinen sanoo.

Lue myös, mitä muuta kuin lohkoketjujen kehittymistä ennustimme alkuvuodesta: Teknologiatrendit 2018

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.