Suomi itseohjautuvien autojen talvidatamallin syntymäpaikaksi

Pari viikkoa siten osallistuin liikenne- ja viestintäministeriön järjestämään työpajaan. Aiheena oli pohtia ja keskustella automaattisen liikenteen hyödyistä kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon näkökulmasta.

Tilaisuus pani minut pohtimaan. Autobisnes on globaalia ja Suomessakin osaamista on monessa paikassa. Uudessakaupungissa on merkittävää autojen valmistusosaamista ja Raaseporista tulee supersähköauto Toroidion.

Pohjois-Suomessa E8 Aurora -älyliikenteen testausekosysteemi on hieno esimerkki kyvykkyydestämme ainutlaatuisuuteen. Kollektiivisesti meillä suomalaisilla on merkittäviä etuja autonomisen liikenteen kehittämisessä: pakkassää, lumivallit, ainutlaatuiset mobiiliverkot ja niiden hyödyntäminen.

On täysin selvä, että meillä on erityisen hyvät asemat tehdä ihmeitä autonomisen liikenteen kehittämisessä. Siksi Suomessa kannattaisi pohtia ja yhdistää seuraavia asioita:

1. Suomessa on ja voisi olla vielä enemmän autoteollisuuden ohjelmisto-osaamista

Esimerkiksi Rightware tekee Audille ja useille muille autonvalmistajille käyttöliittymäsuunnittelutyökalua. Symbio puolestaan perusti Saksaan yksikön. Suomalaisen vahvan peliohjelmisto-osaamisen voisi myös kääntää autonomisten autojen hyödyksi.

2. Suomessa on ainutlaatuiset talviolosuhteet

Meillä on julkisista lähteistä saatavilla merijään paksuudet sekä tuuli- ja aaltoennusteet. Saamme kännykkäämme tiedot revontulista, lämpötiloista, sade-ennusteista ja lumen syvyydesta.

Itseohjautuvat autot tarvitsevat myös tiedot tienpinnan jäästä, lämpötiloista ja tuulesta. Parhaimpina tiedon varmistajina lähellä olevat autot. Voisiko tässä olla Suomi-lähtöinen blockchain-mahdollisuus? Tietohan pitää varmasti olla oikeaa ja blockhainin ideahan on nimenomaan tiedon varmentaminen.

3. Koska osaamme ohjelmistoja, osaamme mallintaa ja käsitellä tietoa

Suomi perinteisenä insinöörimaana on siirtynyt fyysisistä teknologisista innovaatioista kohti sovelluksia ja algoritmejä. Seuraava askel on tiedon jalostusasteen nosto ja sen hyödyntäminen vähintään pohjoismaisesti.

Olen vakuuttunut, että meidän kannattaa pohtia blockchainin hyödyntämistä ja keskittyä talviolosuhteiden vaatimien tietojen mallintamiseen liikenteen automatisoinnissa.

Niiltä osin, kun puhutaan automaattiauton välittämästä sijaintitiedosta tai auton moottorin välittämästä tiedosta, kannattaa olla korvat höröllään kansainvälisen kehityksen suhteen. Standardit ovat ainoa keino varmistaa, että autot kulkevat myös rajan yli. Eikä globaaleja ekosysteemejä, kuten Googlea, kannata vastustaa vaan myötäillä.

LVM:n Datan käyttöoikeudet ja niiden rajoitukset liikenteen automaatiossa -työpaja oli ensimmäinen laajemmasta tapaamisten sarjasta, jonka tarkoituksena on kuvata automaattisen liikenteen kehittymiseksi tarvittavien tietotarpeiden pohjalta kokonaiskuva tietoon liittyvistä käyttöoikeuksista, haasteista ja mahdollisuuksista eri toimijoiden näkökulmasta.