Digitalisaation hyödyt eivät muutu kassavirraksi, mikäli palvelukehityksessä ei huomioida asiakkaiden ja henkilöstön näkemyksiä.
Yritys lunastaa digitaalisten palveluiden todelliset hyödyt vasta silloin, kun se uudistaa arjen toimintatavat tukemaan uutta toimintaa.
Teollisesta internetistä puhutaan tällä hetkellä pääsääntöisesti teknologian kautta, vaikka pelkkä teknologia ei tuo yritykselle toivottuja hyötyjä. Merkittävät hyödyt realisoituvat vasta, kun yritys muuttaa arkeaan digitaalisten palveluiden maailmaan. Seuraavassa viisi keskeistä peukalosääntöä.
1. Strategia ohjaa, teknologia tukee
Murrostilanteessa teknologia voi ottaa ohjakset strategialta niin, että kehitysaskeleet eivät vie eteenpäin strategisella polulla. Yrityksen kannattaa kiireenkin keskellä pysähtyä ajattelemaan, miten teknologia palvelee strategiaa ja liiketoimintaa parhaiten.
Samaan aikaan on toki syytä pohtia, voiko teknologia olla joskus niin vahva tekijä, että strategiaakin pitää uudistaa.
”Näin voi olla, jos strategia ei mahdollista digiajan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Pääsääntöisesti yritys pääsee kuitenkin pitkälle jo silloin, kun se saa teknologian palvelemaan olemassa olevaa strategiaa”, sanoo konsulttiyhtiö Midagonin liiketoimintakehityksestä vastaava Marko Yli-Pietilä.
Uuden kehityksen rajoitteet tulevat yleensä pikemminkin strategiasta kuin teknologiasta.
2. Kehityksellä on oltava selkeät tavoitteet
Yrityksen IoT-tavoitteet voi ryhmitellä karkeasti kolmeen tasoon: Ensimmäinen taso on palvelun tehostaminen niin, että asiakas saa esimerkiksi huollon nopeammin tai jopa ennakoivasti. Seuraava askel on muuttaa liiketoimintamallia vaikkapa niin, että yritys alkaa myydä valmistamaansa konetta palveluna. Kunnianhimoisin tavoite on tehdä murros, joka muuttaa alan toimintatavat.
”On hyvä hahmottaa, mitä lähtee hakemaan, vaikka tavoitetaso usein muuttuukin matkan aikana. Jos asettaa liian vaatimattoman tavoitteen, voi nälkä loppua liian aikaisin”, sanoo DNA:n IoT-tarjoamasta vastaava kehityspäällikkö Tapio Haantie.
3. Valmistaudu pitkään matkaan
Mitä suurempaa muutosta yritys tavoittelee, sitä enemmän sen pitää muuttaa toimintatapojaan. Sitä enemmän se todennäköisesti tarvitsee myös uutta osaamista.
Esimerkiksi Siemens myy rautatieyhtiöille junia palveluna, josta se saa maksun toiminnan laadun mukaan. Teknologia mahdollistaa tällaisen entistä useammin siksi, että etäyhteyksien ja sensoriteknologian avulla laitetoimittaja voi ennakoida ongelmia ja korjata ne mahdollisimman nopeasti.
”Tällainen kehitystyö voi vaatia vuosien työn. Ei yritys voi koko liiketoimintaa muuttaa hetkessä näin totaalisesti, vaan muutos kannattaa aloittaa sopivan kokoisella pilotilla”, sanoo Marko Yli-Pietilä.
4. Uusi prosessit ja arvioi osaaminen
Kun valmistava yhtiö uudistaa liiketoimintamallia, täytyy sen kääntää prosessit uuteen asentoon. Palvelua myydään ja ostetaan eri tavalla kuin laitetta. Yhtiö tarvitsee muun muassa uudenlaiset sopimusmallit, kannustimet ja jopa uusia ihmisiä.
Asiakkaan liiketoimintaa pitää ymmärtää aiempaa syvällisemmin, koska muuten palvelu ei vastaa riittävän hyvin asiakkaan tarpeisiin.
Yrityksen on syytä arvioida myös, löytyykö nykyisestä kumppaniverkostossa riittävästi osaamista. Erityisen tärkeää on kehittää analytiikkaosaamista, sillä uudet oivallukset syntyvät kehitystyön aikana dataa analysoimalla.
”Analytiikan ymmärrystä kannattaa kehittää myös yrityksen sisällä, sillä se on liiketoiminnan ydintä”, sanoo Tapio Haantie.
5. Kehitä yhdessä
Asiakkaat on järkevää ottaa mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiseen mahdollisimman aikaisin. Kehitystyö on mutkikas polku, joka lähtee harvoin heti alussa tarkalleen oikeaan suuntaan. Asiakaspalaute on kehitystyössä paras kompassi.
Myös henkilöstö on syytä sitouttaa varhaisessa vaiheessa. Digitaalisuus muuttaa työkuvaa, mikä puolestaan voi synnyttää törmäyksiä. Siksi muun muassa luottamusmiehet on syytä ottaa mukaan kehittämiseen.
”Henkilöstöltä tulee myös tärkeitä käytännön näkökulmia, joiden ohittaminen voi johtaa siihen, että uusia ratkaisuja ei käytetä oikein”, sanoo Marko Yli-Pietilä.
Samaa painottaa myös Tapio Haantie.
”Henkilöstö on ensimmäinen kohderyhmä, jolle kehittäjien pitää muutos myydä.”
