Joskus teknologian asiantuntijalle tekee tiukkaa perustella liiketoimintajohdolle, miksi firman kannattaa tosissaan tarttua johonkin kuumaan teknologiatrendiin. Kokosimme asiantuntijan avuksi paketin, jotta pärjää kahvipöytäkeskustelussa pomon kanssa ja osaa vääntää mutkikkaat asiat rautalangasta.
Liiketoiminnan digitalisaation mukana kasvavat niin datan määrä, pilvipalveluiden käyttö kuin verkkoon liitettyjen laitteiden lukumäärä. Tämä kasvu luo kovia paineita yritysten ICT-päätöksentekoon, jossa liiketoimintajohdon täytyy olla tiivisti mukana. Asiantuntijoiden täytyy kyetä tulkitsemaan teknologian trendejä liiketoiminnan kielelle.
Tässä siis viiden teknologiatrendin meriselitys ja bisnesmerkitys.
5G
Mobiiliverkkojen viides sukupolvi merkitsee erittäin nopeita yhteyksiä ja hyvin pientä viivettä. Se on teknisesti jatkumoa 4G:stä, mutta hyppäys suorituskyvyssä on niin iso, että verkkoyhteys on valokuidun veroinen. Käyttäjälle voidaan jopa taata mobiiliverkossa tietty kaista aivan samalla tavalla kuin kiinteän laajakaistan palveluissa.
Liiketoiminnalle 5G tarjoaa useita kiinnostavia uusia mahdollisuuksia. Erityisen suuri muutos on verkon viipalointi, jolla yrityksen mobiiliverkon tietoliikenne voidaan eristää omaksi vakiopalaksi. Yritys voi hankkia pysyvän “viipaleen” tai käyttää ratkaisua tilapäisesti vaikkapa massatapahtuman kassapäätteissä, jolloin ne toimivat virheettömästi muun verkon ruuhkaantuessa. 5G tukee myös valtavia esineiden internetin laitemääriä. Teollisuusautomaatioon 5G:stä povataan mullistajaa, koska se mahdollistaa viivekriittisten korkean käytettävyyden palveluiden toteutuksen mobiiliverkossa.
SD-WAN
Kiteytetysti SD-WANilla varmistetaan tärkeimpien sovellusten sujuva ja vikasietoinen käyttö yhä monimutkaisemmassa ja ruuhkaisemmassa ympäristössä. SD-WANia voi verrata liikennepoliisiin, joka ohjaa kunkin sovelluksen oikealle reitille. Kriittisimmät sovellukset, kuten kassajärjestelmät ja toiminnanohjausjärjestelmät pääsevät aina ohituskaistalle ja niille löydetään varareitti, jos ohituskaista on pois käytöstä. Sen sijaan Youtube-liikenne joutuu odottamaan, jos liiketoimintaan liittyvä liikenne taistelee samasta kaistasta.
SD-WANia tarvitaan, koska laadukkaat yhteydet ovat yhä kriittisempiä. Datan määrä kasvaa, mutta toinen data on tärkeämpää liiketoiminnalle kuin toinen: sovellusten kriittisyys ja tietoturvavaatimukset vaihtelevat. Yhä suurempi osa liikenteestä suuntautuu internetiin ja osa perinteisiin konesaleihin. Monimutkaisuus kasvaa, joten tarvitaan verkon älykästä ohjausta, joka pystyy reaaliaikaisesti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.
Käytännössä SD-WAN toteutetaan ottamalla toimipisteissä käyttöön älykäs verkon hallintalaite, johon ohjelmoidaan liikenteen ohjauksen säännöt. Suurtakin toimipistemäärää voidaan hallita keskitetysti. Käyttöönotto ja muutokset on helppo tehdä.
NB-IoT
Esineiden internetissä eri paikkoihin hajautettujen sensorien täytyy lähettää mittausdataa kustannustehokkaasti ja siten, että akku kestää vuosikausia. Lisäksi tietoliikenneratkaisun pitää mahdollistaa erittäin suuri kapasiteetti eli tuhansia sensoreita samassa verkossa.
Tähän tarpeeseen on kehitetty nykyisen 4G-verkkoteknologian päälle rakennettu NB-IoT, joka on lyhenne englannin sanoista Narrow Band IoT. NB-IoT soveltuu hyvin paikallaan oleviin antureihin, joista dataa pitää lähettää pieniä määriä pienellä tiedonsiirtonopeudella. Käyttötapauksesta riippuen akunkesto venyy jopa yli 10 vuoteen.
NB-IoT-verkkoon voi kytkeytyä paikallisesti suuria määriä laitteita ja antureita. 4G-kaistasta varataan NB-IoT:n käyttöön oma kapea kaista, joka on häiriövapaa ja vain NB-IoT-laitteiden käytössä.
Lohkoketju
Kaikki liiketoiminta perustuu viime kädessä luottamukseen ja sen perusteella lohkoketju (englanniksi blockchain) on helppo selittää. Se on kirjanpidon paperiseen tilikirjaan rinnastettava digitaalinen tekniikka, joka takaa vahvan luottamuksen toisilleen tuntemattomien tahojen kesken täysin läpinäkyvällä tavalla. Se soveltuu siksi erinomaisesti käytettäväksi liiketoimintaan verkossa.
Lohkoketjun nimi kuvaa sitä, kuinka se muodostuu kuin virtuaalinen ketju suurelle määrälle tietokoneita hajautetuista datalohkoista. Lohkot liitetään toisiinsa määrätyssä järjestyksessä algoritmillä, joka luo datasta sekalaisen merkkijonon.
Tämä merkkijono näkyy jokaiselle käyttäjälle aina samanlaisena, eikä kerran luotua dataa voi muokata jälkeenpäin. Jos joku yrittäisikin peukaloida dataa, se paljastuisi heti hajauttamisen ansiosta. Yhden vaivaisen bitin ero merkkijonossa kertoo, että jonkun käyttäjän lohko poikkeaa muiden lohkoista.
Lohkoketju on paljon enemmän kuin virtuaalivaluutta bitcoinin teknologia. Se mahdollistaa esimerkiksi luotettavan maksuliikenteen, digitaaliset sopimukset, asuntokaupan ja omaisuusrekisterit.
Neuroverkko
Liiketoiminnan datamassojen analysointi vaatii tekoälyyn pohjautuvaa automatisoitua prosessointia. Yksi tärkeimmistä tekoälyn välineistä on keinotekoinen neuroverkko. Nimensä mukaisesti neuroverkko perustuu luonnolliseen hermoverkkoon, joskin hyvin mekaanisella tavalla, eikä tarkoitus ole lainkaan matkia ihmisaivoja.
Kyse on pääosin todennäköisyys- ja tilastomatematiikasta, yhteen- ja kertolaskuista. Ideana on opettaa neuroverkko syöttämällä dataa “hermosolulle”, jolle ei ennalta ohjelmoida mitään logiikkaa. Vähitellen neuroverkko oppii itsenäisesti datasta, mikä siinä on huomion arvoista ja löytää painoarvoja seikoista, joilla se havaitsee olevan vaikutusta. Lopuksi neuroverkko pullauttaa ulos yhden tuloksen.
Neuroverkkotekniikka soveltuu esimerkiksi luokittelemaan korkean poistumariskin asiakkaita asiakaskäyttäytymisen perusteella, jopa käyttäen raaka-aineena dataa puhutusta tai kirjallisesta asiakaspalautteesta. Teollisuudessa neuroverkolle voi syöttää eri koneiden sensorien tuottamaa aikasarjadataa tavoitteena ennustaa vikaantumisia ja häiriötilanteita.
+ ATK
Tirsk. Ei ole elämää ilman huumoria, ja kahvipöydässä pomosikin kaipaa hetken kevennystä. Automaattisen tietojenkäsittelyjen lyhenne kuulostaa antiikkiselta, mutta jospa vakavoidutaan silti. Sopii nimittäin miettiä, missä olemme verrattuna siihen aikaan, kun ATK tuli suomen kieleen englannin lyhenteestä ADP (automatic data processing). Silloin termi oli roimasti yliampuva. Mutta edelleenkin yrityksissä käsitellään aivan liian paljon dataa käsipelillä. Nyt vihdoin digitalisaatio onneksi antaa kunnon välineet liiketoiminnan tehostamiseen automaatiolla!
Haluatko tietää lisää? Lataa maksuton opas ja tutustu vuoden 2019 kuumimpiin teknologiatrendeihin!
