Moni yhdistää muoviteollisuuden mikromuoviongelmaan. Muovista on kuitenkin moneksi, ja oikeanlainen muovi parantaa esimerkiksi matkapuhelinten tukiasemien toimintaa. Muovia ei ole myöskään pakko valmistaa öljystä.
Koronavirustestissä sattumille ei ole sijaa. Näytteiden käsittelyn hoitavat automaattiset nesteidenkäsittelyrobotit, joiden pipetinkärjet on valmistettu sähköä johtavasta muovista.
Pipetinkärki tunnistaa näytteen nestepinnan ja takaa mahdollisimman tarkan testituloksen. Se on todennäköisesti valmistettu suomalaisen muovialan yrityksen Premixin muovista.
”Muokkaamme muovia niin, että siihen syntyy erilaisia toiminnallisuuksia. Sähkönjohtavuuden saamme aikaiseksi sekoittamalla muoviin hyvin erityistä hiilimustaa, kansankielellä nokea. Sen sekoittaminen muoviin on huomattavasti monimutkaisempaa kuin miltä kuulostaa”, sanoo Premixin toimitusjohtaja Hanna Ristola.
Premix on markkinajohtaja omalla kapealla segmentillään. Sähköä johtavien pipetinkärkien ohella sen korkean taajuuden muoviyhdisteet tehostavat puhelinten tukiasemien toimintaa ja parantavat kännyköiden kuuluvuutta ja energiatehokkuutta.
”Olemme keskittyneet funktionaalisiin muovimateriaaleihin, joista voi puhua myös älykkäinä muoveina. Tukiasemien antenneissa on paljon materiaalia, joka lähtökohtaisesti heikentäisi tukiasemien suorituskykyä. Meidän materiaaliosaamisemme mahdollistaa antennin tehokkaamman toiminnan”, Ristola sanoo.
Premixin uusin keksintö Prexelent on suomalaisella mäntyöljyllä höystetty materiaali, joka estää haitallisia mikrobeja lisääntymästä muovin pinnalla. Sen avulla voi torjua kosketustartuntoja esimerkiksi julkisissa tiloissa.
”Käyttämämme jalostettu mäntyöljy syntyy selluteollisuudessa sivuvirtana. Prexelent perustuu suomalaiseen innovaatioon. Olemme keksineet ratkaisun, jolla saamme antimikrobisen aineen tihkumaan muovin pintaan kontrolloidusti”, Ristola kertoo.
Korvaako metsä öljyn?
Sanana muoviteollisuus tuo monelle mieleen mikromuovit ja öljyn. Todellisuudessa Suomessa on paljon myös teknistä muoviosaamista, jolla on iso rooli erilaisten ihmiskunnan ongelmien ratkaisussa.
Yksi muovinkehityksen edistysaskelista Suomessa on älykkäät uudet muovituotteet, joihin on mahdollista upottaa elektroniikkaa tai joita voi printata niin, että tuotteen sisällä on sähköä tai valoa johtavia integroituja piirejä.
”Esimerkiksi suomalaisen TactoTekin hipaisuohjaimet korvaavat kojelautoja ja fyysisiä mittareita”, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä sanoo.
Eikä muovia tarvitse aina tehdä fossiilisista raaka-aineista. Suomessa ratkaisu voisi löytyä biotaloudesta ja suomalaisen metsäteollisuuden sivuvirroista.
”Mäntyöljystä voi tislata hiilivetyjä tai muoviseokseen voi sekoittaa puupohjaisia kuituja. Pelkästään paperiteollisuudessa käytettävää kalsiumkarbonaattia voisi hyödyntää muovin täyteaineena”, Kärhä pohtii.
Suomalaiset innostuivat kierrättämään
Muovin kierrätyksessäkin on otettu isoja harppauksia. Kuluttajat ovat oppineet kierrättämään muoveja, ja myös kierrätysteknologiat ovat edistyneet.
Maailman käytetyimmän muovilaadun polyeteenin voi kierrättää ilman ongelmia toistakymmentä kertaa – siitä syntyy yhä uudestaan juomapulloja, moppeja, ämpäreitä ja elintarvikepakkauksia.
”Suomessa muovin kierrätys lähti todella liikkeelle vuonna 2016, kun Ekokem avasi kuluttajapakkausten kierrätyslaitoksen Riihimäelle. Nyt senkin kapasiteetti alkaa olla tapissaan”, Kärhä sanoo.
Erityisellä mielenkiinnolla Kärhä seuraa Nesteen kemiallista kierrätystä. Jätemuovi nesteytetään termokemiallisessa prosessissa.
”Siinä muovi hajotetaan alkutekijöihinsä ja saatetaan nestemäiseen muotoon. Kun tämä massa syötetään uudelleen polymerointiyksikköön, ei lopputulosta erota neitseellisestä muovista”, Kärhä kertoo.
Lue myös: Ohjelmistokehityksen kätevät työkalut - koodaaminen ja työpajat sujuvat nyt etänä
