IoT:tä ei tarvitse enää rakentaa pitkästä tavarasta!

Suomalaisyritykset ovat pikkuhiljaa löytäneet innovoinnin ja rohkeuden kehittää uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja esineiden internetin sensoreiden avulla. Onnistumisia jarruttaa silti edelleen projektin tekninen läpivienti, vaikka sitäkään ei tarvitsisi enää askarrella alusta asti itse.

Olen viime vuonna saanut seurata läheltä useampaa IoT-projektia ja huomannut, että niissä toistuvat kaksi kipupistettä. Ensimmäinen on IoT-päätelaitteet (sensoriteknologia, saatavuus, hintataso) ja erityisesti niiden laitehallinta. Toinen on datankäsittely ja siinä uusimpana kehitysalueena Edge -laskenta.

Miksi datankäsittely on siirtymässä lähemmäksi päätelaitteita? Ensimmäinen selkeä syy on jatkuvasti kasvava siirrettävän datan määrä. Kaikkea ei kerta kaikkiaan voi enää siirtää verkkoteknisistä syistä kauas analysoitavaksi. Toinen syy liittyy viiveisiin eli latenssiin. Monet kriittiset palvelut, kuten vaikkapa älykäs liikenne, vaativat autojen ja tieinfran keskinäistä viestintää lähes reaaliaikaisella tasolla.

Ylivoimaisesti paras kokonaisratkaisu yllämainittuihin teknisiin haasteisiin on moderni pilviteknologia.

AWS, Azure, Google, IBM ja Alibaba ovat viimeisen kahden vuoden aikana kehittäneet vimmalla helposti sovellettavaa teknologiaa juuri IoT-laitteiden hallintaan ja datankäsittelytarpeisiin.

Erityisesti AWS ja Azure ovat kyenneet paaluttamaan niin keskeisen jalansijan IoT-teknologiassa, ettei kukaan tervejärkinen laitetoimittaja voi heitä enää sivuttaa standardeja valitessaan.

AWS:n IoT-laitehallintaratkaisu ja reunalaskentapalvelu kulkee nimellä Greengrass. Se julkistettiin alustavasti parisen vuotta sitten. AWS lisäsi siihen äskettäin kykyä suorittaa koneoppimismalleja. Microsoftin vastaava toiminnallisuus, nimeltään Azure IoT Edge, tuli markkinoille lähes vuoden myöhemmin.

Käytännössä molemmat toimijat seuraavat tiukasti toistensa tuotekehitystuloksia. Toisen keksiessä jotakin uutta ja mullistavaa, hetken kuluttua samaa tavaraa löytyy toiseltakin hieman jatkokehitettynä, ja luonnollisesti eri tuotenimellä. Tällä hetkellä nämä kaksi toimijaa jakavat IoT-markkinaa aika lailla tasatahtia. On enemmänkin makuasia kumman kelkkaan lähtee.

Miten helppoa näitä pilvipalveluita on sitten ottaa käyttöön? Vielä vuosia sitten ammattitaitoiset pilviosaajat olivat samaan aikaan IT-infran tuntevia arkkitehtejä sekä koodauksen ammattilaisia. Tänä päivänä tarvitaan vähemmän ohjelmointia ja enemmän rakentamista. Puhdasta koodaustyötä on nykyisin selvästi vähemmän.

IoT:tä ei siis todellakaan enää tarvitse rakentaa pitkästä tavarasta, vaan enemmän on kyse valmiiden palvelukokonaisuuksien hyödyntämisestä.

Tutustu DNA:n IoT-ratkaisuihin.