Odottamista on lukuisia eri sortteja. Yhtä asiaa odotamme zeniläisellä kärsivällisyydellä, toista palavalla innolla, kolmatta hermot karrella.
Useimmat aikuiset ymmärtävät tietoisesti, että joitakin asioita kannattaa odottaa, kuten marjojen ja hedelmien kypsymistä ennen niiden poimimista. On myös tilanteita, joissa on pakosti ja itsestä riippumattomista syistä odotettava, vaikkapa myöhässä olevaa bussia tai liikennevalojen vaihtumista.
Monta astetta haastavampia ovat tilanteet, joissa voisit itse helpottaa oloasi tai elämääsi lopettamalla odottamisen ja toimimalla, mutta syystä tai toisesta odotat silti.
Lineaarisesti etenevän länsimaisen aikakäsityksen mukaan aika on demokraattista: kaikilla sitä on yhtä paljon ja kaikille se etenee samalla nopeudella. Fysikaalisen määritelmän lisäksi aika on myös paljon muuta. Yksilön tasolla aika on suhteellinen ja subjektiivinen kokemus. Oliko odotus pitkä vai lyhyt, onko kiire vai ei?
Tuttu yleisohje on vuorokauden jakaminen työhön, vapaa-aikaan ja nukkumiseen kaavalla 8 + 8 + 8 tuntia. Kun elämä on tasapainossa näiden osa-alueiden kesken, ihminen todennäköisimmin voi parhaiten.
Ajankäyttöön liittyy olennaisesti tehokkuus. Fysiikassa teho määritellään tehdyn työn tai käytetyn energian määränä aikayksikössä. Vapaasti soveltaen teho linkittyy kaikille kolmelle ajankäytön alueelle, siis muuhunkin kuin työhön.
Vapaa-ajan tehon arviointi perustuu ajankäyttöön liittyviin toiveisiin ja tavoitteisiin. Esimerkki voisi olla, että vapaa-aikana saa ladatuksi akut työn rasituksesta, vietettyä laatuaikaa läheisten kanssa, harrastettua haluamiaan asioita, ja muuten vain nautittua olostaan.
Nukkumisen tehosta kertoo esimerkiksi nukutun ajan suhde sängyssä vietettyyn aikaan. Nukkumisen tehokkuutta voi arvioida myös subjektiivisella kokemuksella unen palauttavasta ja virkistävästä tehosta. Numeroista pitäville on toki tarjolla myös kasvava joukko unimittareita.
Odottamattomat keskeytykset ja ei-toivottu odottaminen ovat valtava haitta tehokkuudelle kaikilla elämänalueilla.
Kaikki tietotyöläiset tietävät, miltä tuntuu toistuva odottelu tietotekniikan äärellä. Jo parin sekunnin ihmettely tahmaavan ruudun edessä keskeyttää ajatukset ja nostaa verenpainetta. Pidemmäksi venyvä tiimalasin tai rantapallon tuijotus tietokoneen näytöllä koettelee kylmähermoisimmankin sietokyvyn rajoja.
Työssä keskeytykset eivät pelkästään vähennä tehokkuutta, vaan aiheuttavat myös hermojen menetystä. Myös vapaa-ajan rentoutuminen voi muuttua painajaismaiseksi taisteluksi verenpainetta vastaan, jos vaikka leffan katsominen keskeytyy jatkuvasti yhteyksien tökkimiseen. Seurauksena ilmaantuu usein ongelmia nukkumiseenkin – uni kun tulee huonommin hermostuneena.
Maalaisjärki sanoo, että jos saappaaseen menee kivi, se pitää ottaa pois häiritsemästä heti. Kiven kanssa ei kannata kävellä niin kauaa, että se hankaa haavan tai rakon jalkaan, eikä etenemisestä tule enää mitään.
Yksi helpoimpia ja tehokkaimpia turhan kuormituksen poistokeinoja on netin riittävän nopeuden ja saatavuuden varmistaminen. Vuosia sitten hankittu liittymä ei välttämättä enää riitäkään, kun tarpeet ovat vaivihkaa kasvaneet. Ongelmat tulevat näkyviin usein pikkuhiljaa, hidastuneena käyttökokemuksena ja yhä useammin toistuvina tökkimisinä.
Tietotyötä tekevän yksilön voi olla vaikea perustella tehokkaampia työvälineitä vain säästyvällä ajalla, kun kyse on sekuntien säästöstä kerrallaan. Tärkeämpää kuin säästynyt aika onkin tökkimisten hermostuttava efekti. Ajan ja hermojen ohella kyse on myös suoraan rahasta: hidastelu voi aiheuttaa yritykselle sekä lisäkustannuksia että saamatta jääviä tuloja.
Suoranaista elämän onnea toimiva ja nopea netti ei takaa, mutta sujuvampaa arkea kuitenkin. Ja netin rooliksi elämän onnellisuuden kokemisessa se varmasti riittää.
Lue lisää verkon vitkastelun vaikutuksista sekä tutustu selvitykseen suomalaisyritysten tyypillisistä tietoliikenneongelmista!
