Älyturhakkeet ovat teknologiamaailman taidetta!

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Hyvä paha digiarki -podcastista.

Lapset keskustelevat syvällisiä barbien kanssa, isä kyselee postilaatikolta päivän kuulumisia. Mustilla on nfc-siru korvassa, äidillä ranteessa. Missä kohtaa esineiden internet, IoT, muuttuikin ihan kaiken internetiksi?

IoT-entusiasti, yrittäjä ja Stockmannin ICT-asioista vastaava pääarkkitehti Ilkka Pirttimaan IoT-harrastuksen koekenttänä on toiminut oma talo. Talotekniikassa erilaisia sensoreita voi hyödyntää moneen. 

"Ulospäin talomme näyttää perinteiseltä puutalolta, mutta pinnan alla on sitten kaikenlaista. Kännykällä ohjattua valaistusta, ilmastointiautomaatiota, yksitellen mittaroidut lämmityspiirit ja suihkustakin löytyy Spotify-käyttöliittymä"

Myös tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on varustanut kotinsa erilaisilla IoT-ratkaisuilla. Vaikka tunnustautuukin teknofriikiksi, hän myös kyseenalaistaa sen, onko kaikille ratkaisuille todellinen tarve. 

"Ehkä se on vähän niin, että nyt kun IoT:stä niin paljon puhutaan, niin yrityksetkin lyövät vähän yli näine keksintöineen. Uskon, että se kyllä laantuu ja sellaiset keksinnöt jäävät, joille aivan oikeasti on tarvetta."

Älyhiusharja tai laihduttajan apuna annoksia laskeva älyhaarukka kieltämättä voivat jonkun mielestä olla paraatiesimerkkejä IoT-turhakkeista. Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius innostuu kuitenkin niistäkin.

"Turhakkeitakin tarvitaan, ne ovat teknologisen maailman taidetta! Taiteen tehtävähän on laajentaa meidän maailmankuvaamme ja ajatteluamme".

Kun esineiden ja asioiden liittäminen tietoverkkoon onnistuu jo pian lapsiltakin, aletaan enemmän ja enemmän kiinnittää huomiota niiden käytettävyyteen. Ilkka Pirttimaa ounastelee, että seuraava iso trendi ovat puhekäyttöliittymät.

"Minulla esimerkiksi on postilaatikkobotti ja hiilidioksidisensoreita, joilta voin kysyä, mikä tilanne on. Käyttöliittymien yksinkertaistaminen on yksi asia, joka on pystyttävä tekemään".
Kääntöpuolena on huoli yksityisyydestä ja algoritmien vallasta. Arkisetkin laitteet keräävät käyttäjistään tietoa ja ovat alttiita myös väärinkäytöksille.

"Mikä tahansa esine, joka liitetään internetiin, pystytään hakkeroimaan. Että siitä kannattaa lähteä," toteaa Elina Hiltunen. 

DNA Busineksen koolle kutsumassa Hyvä paha digiarki-podcastissa keskustelevat Sallamaari Muhosen johdolla Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius, futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen sekä IoT-entusiasti, yrittäjä ja Stockmannin ICT-asioista vastaava pääarkkitehti Ilkka Pirttimaa.  Kuuntele koko keskustelu podcastina!

Keskustelijoiden lukuvinkit aiheesta kiinnostuneille:

Elina Hiltunen: Netflix: Black Mirror- sarja ("Futuristin lempisarja") ja lapsille Scratch-ohjelmointioppia 
Ilkka Pirttimaa: Arduino-ohjelmistokehitysalusta ja siihen liittyvät laitteistot, joilla saadaan antureita asennettua ilman elektroniikkaosaamista.
 

Avainsanat:

Artikkeli IoT Muuttuva työ Oppiminen Teknologia

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.