Työnantajan ja henkilöstön edustajien keskinäisestä luottamuksesta hyötyvät kaikki – ja näin se toimii

Työnantajan ja henkilöstön edustajien välinen yhteistoiminta perustuu ensisijaisesti lakiin. Vaikka työnantaja saakin viime kädessä tehdä päätöksiä, DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissasen toteaa yrityksen viisauden asuvan sen henkilöstössä. Tämän vuoksi henkilöstön näkemysten jatkuva huomioiminen on aidosti tärkeää.


Rissanen kertoo, että DNA:n yhteistoimintaa on alusta asti kehitetty lainvaatimuksia laajemmin – asioita käydään läpi edustajien kanssa, vaikka laki ei siihen aina velvoittaisikaan. Ajatuksen taustalla on ollut luoda DNA:lle mahdollisimman avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. 

”Täytyy muistaa, että loppuen lopuksi kaikilla DNA:laisilla on yhteinen tahtotila rakentaa yhtiön menestymistä ja henkilöstön hyvinvointia. Avoimuus tuo asioiden käsittelyyn lisää näkökulmia, joten ennen päätösten tekemistä varmistamme henkilöstön näkemyksen heidän edustajiltansa. Vältymme monilta haasteilta, kun ideoimme tarvittavan asian kehittämistä ja edistämistä yhdessä”, Rissanen toteaa. 

DNA:n järjestelmäasiantuntija Mika Oja on toiminut DNA:n toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä jo 13 vuotta. Ojan mukaan yhteistoiminnan keskiössä on molemminpuolinen luottamus.

”Neuvotteleminen on paljon helpompaa, kun osapuolet luottavat toisiinsa. Luottamuksen avulla yhteistoimintaa on vuosien saatossa pystytty kehittämään entistä avoimemmaksi ja etupainotteisemmaksi. Tällä on saavutettu paljon hyvää niin henkilöstölle kuin koko yritykselle” Oja kertoo. 

”Lisäksi on ollut tärkeää, että yhteistoimintaneuvotteluja käydään usein pienempien tiimien ja osastojen osalta. Näin neuvottelutilanteessa on pystytty panostamaan huomattavasti enemmän yksilön huomioimiseen kuin isoissa neuvotteluissa. On myös hienoa, että nykyisin henkilöstöä osallistutetaan entistä enemmän jo muutostilanteiden suunnittelussa. Tällöin henkilöstö saadaan sitoutumaan muutoksiin paremmin”, Oja jatkaa.

Oja toteaa kaikkien istuvan kuitenkin samalla puolella pöytää, vaikka osapuolet eivät aina olisikaan samaa mieltä asioista. 

”Asioista ei pidäkään olla aina samaa mieltä, sillä muuten asiat eivät koskaan kehittyisi. On kuitenkin hienoa, että asioista keskustellaan avoimesti yhdessä. Käymme myös läpi paljon asioita, joita yhteistoimintalaki ei aina vaatisikaan. Olemme työsuhteeseen liittyvien asioiden lisäksi esimerkiksi tällä hetkellä käyneet tiiviisti läpi koronatilanteen aikaisia asioita” Oja kertoo.

Avoimella ilmapiirillä jopa ennalta ehkäiseviä vaikutuksia

Rissasen mukaan henkilöstön kannalta negatiivissa asioissa ennakoiva ja avoin keskustelu saattaa luoda tilanteisiin parempia lopputuloksia. 

”Emme vain odota lainmukaisen neuvotteluesityksen antamista henkilöstön edustajille, vaan käymme tilanteita yhdessä läpi jo suunnitteluvaiheessa. Tämän avulla olemme onnistuneet löytämään haasteellisiinkin asioihin parempia ratkaisuja”, Rissanen toteaa. 

DNA:lla käytäntö on osoittanut, että osapuolten välinen avoin, jatkuva ja vuorovaikutteinen yhteistyö parantaa henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi myös yhtiön menestystä niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. 

”Avoin sekä vuorovaikutteinen yhteistyö on esimerkiksi varmasti yksi syy siihen, miksi meidät valittiin viime vuonna Great Place To Work -gaalassa Suomen parhaaksi työpaikaksi”, Rissanen päättää. 
 

Avainsanat:

Töitä ja oppimista

Kommentit (1)

Parannusehdotus
01.10.2020 17:04
Altistumisilmoituksessa pitäisi näkyä ainakin altistumispäivämäärä ja mielellään vielä kellonaika. Nyt ilmoitusen saaja joutuu odottelemaan oireita pahimmillaan 28 vuoro...
Altistumisilmoituksessa pitäisi näkyä ainakin altistumispäivämäärä ja mielellään vielä kellonaika. Nyt ilmoitusen saaja joutuu odottelemaan oireita pahimmillaan 28 vuorokautta mahdollisesta altistumisesta.
Näytä kokonaan