Digitaalinen tietotulva koetaan huomattavasti vähemmän ärsyttäväksi kuin vielä pari vuotta sitten. Samaan aikaan yhä useampi haluaisi asioida vieläkin enemmän digitaalisesti.
Suomalaiset sopeutuvat digitaaliseen tietotulvaan vuosi vuodelta paremmin, selviää DNA:n tuoreesta digibarometrista. Digitulva koetaan merkittävästi vähemmän ärsyttävänä kuin vielä kaksi vuotta sitten.
Samaan aikaan digitaalisten palveluiden käyttöä suositaan jatkuvasti yhä enemmän, myös iäkkäämpien keskuudessa.
DNA:n kyselyyn vastanneista enää 37:ää prosenttia ärsyttää jatkuva uusien digitaalisten palveluiden ja termien tulva. Vielä kaksi vuotta sitten digitulvasta ärsyyntyviä oli miltei puolet vastaajista, eli 47 %. Suomalaiset ovat siis oppineet paremmin elämään digitaalisessa tietotulvassa ja nauttivat digiasioinnin helppoudesta.
”Kehitys on ollut todella positiivista lyhyessä ajassa, ja se näkyy myös vastauksissa. Suomi on edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittäjänä, ja suomalaiset ovat kärkijoukoissa palvelujen käyttäjinä. Digipalvelut ovat kehittyneet yhä paremmiksi, ja kehityksessä otetaan huomioon käyttäjien mielipiteet. Palvelujen käyttöönotto ja käyttö on myös entistä intuitiivisempaa”, sanoo DNA:n online-liiketoiminnan johtaja Kati Sulin.
Yhä useampia asioita haluttaisiin hoitaa netissä tai puhelimella
Samalla kun ärsyyntyminen laskee, netissä ja puhelimella asiointi houkuttelee yhä enemmän. Vastaajista 69 % haluaisi hoitaa yhä useampia asioita netin kautta tai mobiilisti. Vielä vuonna 2016 vastaava luku oli 59 %. Halu hoitaa asioita verkossa näkyy sekä nuorissa että iäkkäämmissä: 15-24-vuotiaista jopa 82 % haluaisi asioida yhä enemmän verkossa, 55-64-vuotiassa vastaava luku on 65 % vastaajista.
Eniten arkea helpottaviksi digipalveluiksi koetaan viestintäpalvelut, kuten sähköposti, WhatsApp ja Skype (57 % vastaajista), toisena tulevat kartta- ja navigointipalvelut (39 % vastaajista). Yli neljännes (27 %) taas kokee ajanvarauspalvelut suurimmaksi arkea helpottavaksi digipalveluksi.
Luottamus tietosuojaan on edelleen hyvä
DNA teki huhtikuun alussa lisäksi erillisen kyselyn, jossa selvitettiin Facebookin viimeaikaisen tietosuojakohun vaikutuksia suomalaisten suhtautumiseen omaan tietosuojaansa. Valtaosa vastaajista (90 %) oli tietoinen Facebookin tietosuojakohusta. Nuorin ikäryhmä (15-24) oli kuullut siitä muita hieman harvemmin (75 %), ja samoin heidän joukossaan korostuu Facebookin käytön jatkaminen entisellä tavalla muita useammin.
Kohu herätti suomalaiset entistä varovaisemmaksi. Alle puolet kohusta kuulleista ilmoitti käyttävänsä Facebookia samalla tavalla kuin aiemminkin (46 %), ja neljäsosa (26 %) oli tullut aiempaa varovaisemmaksi esimerkiksi testi- ja kyselysisältöjen suhteen. Joka viides (19 %) on tarkistanut omat tietosuoja-asetuksensa Facebookissa kohun takia.
Suomalaiset luottavat melko hyvin yritysten vastuuseen tietoturva-asioissa. DNA:n lisäkyselyyn vastanneista 43 % luottaa, että yritykset huolehtivat asiakastietojen tietoturvasta ja yksityisyydestä. Vastakkaista mieltä on hieman harvempi eli 36 prosenttia vastanneista.
”Facebookin tuore tietoturvakohu ei ole onneksi romuttanut digitaalisten palveluiden käyttäjien luottamusta siihen, että heidän asiakastiedoistaan pidetään huolta”, DNA:n Sulin sanoo.
Kolme vastaajaa neljästä pitää tärkeänä omaa vastuutaan tietojensa yksityisyyden varmistamisessa ja 69 % kertoo harkitsevansa tarkasti jokaisen palvelun kohdalla, kenelle ja milloin sallii pääsyn asiakas-, käyttäytymis- tai sijaintitietoihin.
Digipaasto ei ole yleistynyt, kolmannes käyttäjistä tuottaa lähes kaiken some-sisällön
Vaikka digipaastosta puhutaan paljon, se ei ole vielä valtavirtaa. Noin neljäsosa (26 %) haluaisi vähentää digitaalisten palveluiden parissa viettämäänsä aikaa, mutta vain 18 % on todellisuudessa rajoittanut käyttöaikaansa. Tätä kysyttiin nyt ensi kertaa.
”Täyden digipaaston sijaan hedelmällisempää olisi ajatella, miten digipalveluiden käyttö tukisi arkea enemmän ja tekisi elämästä mutkattomampaa. Se, että luovumme digitaalisten laitteiden käytöstä, ei luultavasti helpota arkea yhtä paljon kuin se, että niiden käyttö suunnitellaan yhä paremmin. DNA haluaa mahdollistaa, että ihminen voi käyttää digipalveluita juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa – mutkattomasti ja vaivattomasti”, Sulin sanoo.
Vajaa kolmasosa vastaajista (25 % miehistä ja 37 % naisista) kokee puhelimen käyttönsä lisääntyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Neljäsosan (24 %) on vaikea irrottautua puhelimesta. Vuonna 2016 vastaava luku oli 18 %.
Joka kolmas (30 %) sosiaalisen median käyttäjä tuottaa someen itse sisältöä aktiivisesti tai jonkin verran. Kaksi kolmesta tyytyy seurailemaan muiden tuottamaa sisältöä, eli 60 % julkaisee hyvin vähän tai ei ollenkaan. 35-44-vuotiaat ovat sisältöjen julkaisemisessa hieman aktiivisempia kuin muut ikäryhmät.
TIETOJA KYSELYSTÄ:
Tilaaja DNA
Kyselyn toteutti Nepa Insight Oy
Vastaajat 15-74-vuotiaita suomalaisia
Tulokset on painotettu Suomen väestöä edustavaksi
Tiedonkeruu maalis-huhtikuussa, vastaajia 1018
Lisäkysely tietoturvakysymyksistä 1.-10.4.2018 Facebookin tietosuojakohun uutisoinnin jälkeen, vastaajia 509
