Vuodenvaihteen tienoilla käteeni tarttui Väinö Linnan klassikko Täällä Pohjantähden alla. Läpikotaisin tuttu Koskelan sukutarina tempaisi jälleen mukaansa. Jussi oli oman aikansa sitkeä pienyrittäjä, jolla riitti vastoinkäymisiä ja huolia.
Nykypäivän pienyrittäjällä on oma suonsa kuokittavana ja aivan uudet huolet. Yrittäjälle kerrotaan monesta suunnasta, että liiketoiminta on vietävä verkkoon, koska huomisen bisnes on pilvessä.
Mutta millä ilveellä konepaja vie työstökoneet, jyrsimet tai vannesahat verkkoon? Miten ihmeessä oman yrityksen takahuoneen sijaan asiakas voitaisiinkin kohdata pilvessä?
Muutos koskettaa kaikkia, myös valmistavan teollisuuden pienyrittäjiä.
Konepajojen laitesalit verkottuvat nyt samalla tavalla ja tahdilla kuin yrityksen konttorin puoli teki 2000-luvun alussa. On selvää, ettei kannattavaa liiketoimintaa voi enää pyörittää ilman tietoliikenneverkkoja ja keskeisiä toimistosovelluksia, kuten sähköpostia, sähköisiä dokumentteja, yhteisiä digitaalisia työtiloja sekä taloushallinnon ja palkanlaskennan ohjelmistoja.
Yhtä selvää on myös teollisen internetin ja tietoverkkojen luikertelu konesaliin. Nyt on suunniteltava, miten konesali siirtyy pilveen tehokkaasti ja yrityksen kasvua tukevasti. Pohdinta kannattaa aloittaa vaikka tietoliikenneverkosta, jonka päälle kaikki rakennetaan.
Vastuuta liiketoiminnastaan yrittäjä ei voi koskaan ulkoistaa.
Työskennellessäni valmistavassa teollisuudessa tapasin IT-palveluiden tarjoajia. Yksikään kumppani ei ollut perillä silloisen työnantajani liiketoiminnasta lattiatasolla. Kukaan tietoliikenneverkkoakaan tarjoava kumppani ei siis tunne konepajan liiketoimintaa ja tarpeita yhtä hyvin kuin yrittäjä itse.
Jos tietoliikennepalveluiden myyntivaiheessa yrittäjälle lupaillaan huoletonta tulevaisuutta liiketoiminnan kehittymiselle, ollaan menossa metsään jo startissa. IT-kumppani ei voi ottaa ohjausta ja vastuuta asiakkaan liiketoiminnasta, ainoastaan tarjota työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen.
Mutta mitä siitä omasta liiketoiminnasta pitää pystyä hahmottamaan ja kertomaan kumppanille, jotta tarvittavat yritysverkkoratkaisut voidaan ottaa käyttöön?
Tietoliikenneverkkoja suunnitellessa pitää ottaa huomioon ainakin nämä asiat:
- Toimipisteiden määrä ja sijainti
- Tarpeet liittymänopeuksille eri toimipisteissä
- Työntekijöiden liikkuvuus
- Liiketoiminnan kannalta kriittiset ja vähemmän kriittiset sovellukset
- Yhteyksien toimintavarmuus – mitkä ovat kriittisiä liiketoiminalle, mitkä eivät niin kriittisiä?
- Tarvitaanko jonkin liikennetyypin priorisointia?
- Pilvipalveluiden käyttöaste ja valmius niiden käyttöön
- Missä data sijaitsee tällä hetkellä ja mihin se halutaan säilöä jatkossa?
- Riittävä tietoturva sekä liikkuville työntekijöille että kiinteästi toimistolla työskenteleville
- Voidaanko varaston hallinnassa tai komponenttien valmistuksessa hyödyntää IoT-teknologiaa?
Yritys tarvitsee yritysverkot, kuluttajaverkot eivät riitä.
Tietoverkon teknisen ratkaisun lisäksi pienyrittäjän tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota nykyisiin sopimusmalleihin. On melko tyypillistä, että nykyinen sopimus palvelun tarjoajan kanssa on verrattavissa kuluttajasopimukseen, eikä se ota huomioon esimerkiksi palveluiden laajennusta tai liikenteen priorisointia.
Tietoverkon ostaminen ei myöskään ole kertaluontoista, vaan jatkuvan palvelun ostamista vuosittaisine kehitysbudjetteineen koko yritysverkon elinkaaren ajaksi. Samaa hankintamallia on valmistavassa teollisuudessa käytetty jo pitkään laitteiston kanssa. Tuttu toimintapa siis.
Koskelan suku selviytyi elämästään pohjantähden alla lähes epäinhimillisistä vaikeuksista huolimatta. Jussi muokkasi maata ja lisäsi vaurauttaan tarttuen maailman muuttumisen mahdollisuuksiin. Tämän päivän konesalin vieminen pilveen on merkittävästi vähemmän hikistä hommaa, mutta samaa intohimoa tarttua mahdollisuuksiin kuitenkin tarvitaan.
Kokosimme tiiviit yritysverkkovinkit yhteen oppaaseen ja tarjoamme yhden verkon ihannemallin.
Lataa opas 
