Yrittäjät erottuvat muuhun kansaan nähden kiinnostuksessaan tulevaisuutta kohtaan. He esimerkiksi uskovat selvästi keskimääräistä enemmän siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämä selviää Sitran maaliskuun alussa julkaisemasta Tulevaisuusbarometri 2019 -tutkimuksesta.
Yrittäjistä 97 % on kiinnostuneita tulevaisuudesta, kun väestössä keskimäärin vastaava luku on 88 %.
Sitran julkaisemassa selvityksessä tutkittiin suomalaisten suhtautumista tulevaisuuteen. Selvityksessä tutkittiin myös suomalaisten suhtautumista kolmeen käynnissä olevaan megatrendiin: ekologiseen kestävyyskriisiin ja sen taloudelta edellyttämiin ratkaisuihin, kansainvälisen politiikan jännitteisiin ja demokratian haasteiseen sekä teknologian nopeaan kehitykseen ja työelämän muutokseen.
Näin yrittäjät näkevät tulevaisuuden:
Ilmastonmuutos ja maapallon kantokyky tärkeää
Tunnetuimmaksi megatrendiksi koko väestön keskuudessa nousi ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus. Tämä trendi nähtiin myös suurimpana uhkana. Kaikkien vastaajien keskuudessa 81 % arvioi ilmastonmuutokseen liittyvän erittäin tai melko suuria uhkia. Koettuun uhkaan liittyen nähdään myös mahdollisuuksia: peräti 58 % suomalaisista näkee kestävyyskriisiin liittyen erittäin tai melko suuria mahdollisuuksia.
Maapallon kantokykyyn sopeutumista ja elinympäristön turvaamista piti suurin osa vastaajista tärkeänä (89 %). Yrittäjät olivat yksimielisempiä, sillä peräti 99 % yrittäjistä ilmoitti pitävänsä tavoitetta tärkeänä. Yrittäjävastaajat pitivät tavoitetta kaikista vastaajaryhmistä tärkeimpänä.
Yrittäjät olivat myös vastaajaryhmä, joka piti reilua siirtymistä kiertotalouteen tärkeimpänä. Yrittäjistä näin totesi 91 % kun kaikkien vastaajien keskuudessa vastaava osuus oli 82 %.
Jännitteet kansainvälisessä politiikassa huolettavat
Kansainvälisen politiikan jännitteet ja demokratian haasteet on tutkimuksen megatrendeistä vähiten tuttu, vaikka tuttu tämäkin on. 68 % vastaajista kertoo tuntevansa suuntauksen olevan melko tai erittäin tuttu. Parhaiten ilmiö tunnetaan yli 65-vuotiaiden keskuudessa ja huonoiten kyselyn nuorimpien vastaajien joukossa, eli 15-24 vuotiaiden suomalaisten joukossa.
Uhkien kokemisessa yrittäjät erottuvat muista vastaajista, sillä 90 % yrittäjistä kokeen ilmiöön liittyvän melko tai erittäin suuria uhkia. Tutkimusraportissa spekuloidaan, että yrittäjien kokema uhka liittyisi viennin odotusten heikentymiseen ja brexitiin.
Koulutus ja teknologian kehitys isoja mahdollisuuksia
Suomalaisten keskuudessa koulutusta on pidetty keskeisimpänä keinona sopeutua työn murrokseen digitalisaation edetessä. Yrittäjät olivat suurin yksittäinen vastaajaryhmä, joka korosti tutkimuksessa jatkuvan koulutuksen mahdollisuuden tärkeyttä. Peräti 90 % yrittäjistä pitää mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen tärkeänä. Myös todennäköisyys onnistua tässä nähtiin hyvänä: 84 % yrittäjistä piti mahdollisena onnistumista elinikäisen oppimisen järjestämisessä.
Teknologian nopeaan kehittymiseen liittyvät mahdollisuudet korostuivat Sitran tutkimuksessa kaikkien vastaajien keskuudessa.
Ilmiö on myös tuttu: teknologian nopeaan kehitykseen ja työelämän muutokseen liittyvä megatrendi on lähes kolmelle vastaajalle neljästä tuttu (74 %). Melko tai erittäin suuria uhkia käynnissä olevaan muutokseen liittyen näkee peräti 59 % vastaajista. Positiivista on, että mahdollisuuksia nähdään hieman enemmän, sillä 67 % vastaajista näkee teknologian kehitykseen liittyen melko tai erittäin suuria mahdollisuuksia.
Yrittäjät loistavat tähän megatrendiin liittyen positiivisuudellaan. Yrittäjistä peräti 83 % näkee teknologian nopeassa kehityksessä mahdollisuuksia. Teknologian uskottiin laajasti (81 % vastaajista) myös vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin yhteiskuntaa eteenpäin vievänä voimana.
Kilpailukyky keskeistä globaalissa taloudessa
Yrittäjistä lähes kaikki (96 %) näkevät kilpailukyvyn korkeaa osaamista vaativassa globaalissa taloudessa tärkeänä. Kaikista vastaajista vastaava luku on 84 %. Nuorimpien kyselyyn vastanneiden (15-24 vuotiaat) keskuudessa vain 68 % näki kilpailukyvyn tärkeänä. Kilpailukyky on yrittäjän arjessa jatkuvasti läsnä oleva asia. Kaikilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa, kun koko maan talouden kilpailukyky on iskussa.
Tutkimuksessa myös tuli esiin, että suomalaiset toivovat yhteiskunnan kehittyvän suvaitsevammaksi ja vähemmän itsekkääksi.
Samoin toivottiin yhteisen ymmärryksen lisääntyvän ja keskustelukulttuurin parantuvan. Myös yhteiskuntavastuun kehittäminen nähtiin tärkeänä samoin kuin heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamisen. Kaikki perinteisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksia!
Tutkimuksessa vastaajat tunnistivat suuria uhkia ja osaan megatrendeistä liittyen myös olemattomia omia vaikutusmahdollisuuksia. Silti lienee parasta, ettemme ryhdy epäilemään omaa pärjäämistämme. Kuten edesmennyt presidentti Mauno Koivisto on todennut:
“Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi. Sillä usein on käynyt niin, että uhkakuvat alkavat toteutua juuri sen takia, että niihin varaudutaan.“
Mistä yrittäjien muista ryhmistä erottuvat vastaukset sitten johtuvat? Kenties yrittäjä oman yrityksensä omistajana, rahoittajana, johtajana ja työntekijänä joutuu pohtimaan asioita keskimäärin useammalta kulmalta sekä lyhemmällä ja pidemmällä tähtäimellä kuin palkkatyössä käyvät henkilöt. Kiinnostavia syitä ja selityksiä ilmiölle löytyy varmasti monia!
Lue myös: Näihin teknologiatrendeihin yrityksen kannattaa panostaa vuonna 2019
