Blogit

Teknologiatrendit 2024 kurkistaa jälleen tulevaisuuteen! 

Vuoden 2024 teknologiatrendit on nyt listattu: tiedettä, tietoturvaa ja kestävämpää tulevaisuutta 

Vuoden 2023 teknologiatrendejä hallinnoi tekoäly, mutta mitä kaikkea vuosi 2024 tulee pitämään sisällään? DNA keräsi tuttuun tapaan ensi vuoden teknologiatrendit yhdeksi listaksi. Tänäkin vuonna Teknologiatrendiraportti tarjoilee eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä maailmasta sekä tietenkin ennusteita tulevaisuuttamme määrittävistä teknologioista.  

DNA:n Teknologiatrendiraportti 2024 koostuu neljästä mieltä kutkuttavasta asiantuntijahaastattelusta sekä 14 tulevaisuuden trendistä. Mitä ihmettä on älypöly? Entä millaisia tuulia on luvassa tietoturvan saralla?  

Tässä artikkelissa esittelemme raportista viisi eri trendiä. Loput voit lukea lataamalla maksuttoman Teknologiatrendit 2024 -raportin.  

Tiedonkeruu kutistuu pölyhiukkasiksi   

Älypöly, älykäs pöly, smart dust… Monella nimellä tunnettu teknologiakonsepti perustuu pieniin itsenäisiin mikroelektronisiin laitteisiin, jotka toimivat eräänlaisina datasieppareina yhdessä sensorien kanssa. Älypöly koostuu siis useista yhteistyössä toimivista yksittäisistä laitteista, jotka voivat pienimmillään olla halkaisijaltaan vain murto-osan millimetristä.   

Älypölyn konsepti kuulostaa villin futuristiselta, mutta termi syntyi jo vuonna 1992 RAND-ajatushautomon työryhmässä. Älypöly pystyy havaitsemaan vaihteluja analysoimansa tilan valossa, lämpötilassa, värähtelyssä tai kemiallisessa koostumuksessa. Hiukkasten keräämä data voidaan siirtää pilveen laajamittaista analyysia varten.   

Koska jokainen älypölyhiukkanen on itsenäinen laite, ne vaativat virtalähteen. Vuonna 2022 Washingtonin yliopiston tutkijat esittelivät höyhenenkevyitä langattomia sensoreita, jotka toimivat aurinkoenergialla. Tällaiset läpimurrot tarkoittavat sitä, että älypölyn valjastaminen esimerkiksi tieteellisiin tutkimuksiin ja maanpuolustukseen liittyviin tarkoituksiin on lähempänä kuin uskommekaan. 

Tutkijat ja teknologia-alan ammattilaiset arvuuttelevatkin nyt kilpaa, minkälaisia läpimurtoja tulemme kohtaamaan, kun jopa miljardien mikroskooppisten anturien muodostamat verkot iskostuvat osaksi arkeamme.  

Maailman ensimmäinen digitaalinen valtio   

Vuoden 2019 huhtikuussa mittava osa Pariisin Notre-Damen katedraalista tuhoutui tulipalossa. Apua vaativaan korjausurakkaan löytyi yllättävältä taholta. Ubisoft-peliyritys oli tutkinut Notre-Damea lähes 5000 tuntia Pariisiin sijoittuvaa videopeliään varten. Millintarkat kolmiulotteiset pohjapiirustukset annettiin Ranskan hallitukselle helpottamaan uudelleenrakennuksen urakkaa.   

Nyt toinen valtiollinen taho on valjastanut digitalisaation vipuvarrekseen dramaattisissa olosuhteissa. Tuvalun saarivaltio on nimittäin maailman ensimmäinen metaversumiin siirtyvä maa. Ilmastonmuutoksen takia yhdeksästä atollista koostuva Tuvalu on kirjaimellisesti hukkumassa aaltojen alle vain muutamassa vuosikymmenessä. Samalla pienen valtion historia, kulttuuri ja perimätieto uhkaavat kadota meren syvyyksiin.   

Tuvalun valtio on päätynyt poikkeuksellisen moderniin ratkaisuun: kaikki Tuvalun perimätieto saarten ekologiasta tuvalulaisten urheilujoukkueiden tuloksiin siirretään digitaalinen pala kerrallaan osaksi metaversumia. Luomalla digitaalisen minäkuvan valtiostaan Tuvalu jättää jälkeensä ainutlaatuisen digitaalisen sormenjäljen ja varmistaa historiansa säilyvyyden jälkipolville. Toivon mukaan maan kohtalo jättää myös jälkensä nykyhetkeen, muistutuksena ilmastonmuutoksen vakavuudesta.   

NIS2-direktiivi kiristää tietoturvavaatimuksia   

Euroopan Unionissa otettiin käyttöön ensimmäinen versio kyberturvallisuussäännöstöstä vuonna 2016. NIS-direktiivin tarkoituksena oli yhdenmukaistaa digitaalisten toimijoiden ja yhteiskunnallisesti kriittisten toimialojen kyberturvallisuusvelvoitteita. Digitaalisten uhkien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, joten alkuperäinen direktiivi on päivittymässä versioon NIS2.    

Uudistettu NIS2-direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa marraskuussa 2022 ja viimeisimmän tiedon mukaan se vahvistetaan Suomen lainsäädäntöön vuoden 2024 loppuun mennessä. Ennen kaikkea NIS2 edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja valtakunnallisten tahojen välille kyberhyökkäysten ennaltaehkäisemiseksi.   

Direktiivi koskee muun muassa energiateollisuutta, finanssialaa, terveydenhuoltoa ja julkisia palveluita, sekä tietysti digialan toimijoita laajalla spektrillä. Kyseessä on huomattavan suuri ja kattava ponnistus, joka pyrkii varustamaan yritykset ja yhteiskunnan tukipilareina toimivat organisaatiotkin mahdollisimman tehokkain työkaluin. Näin modernit digitaaliset uhkakuvat voidaan estää ennen kuin ne käyvät toteen.   

Yrityspäättäjien on tärkeää tutustua NIS2-direktiiviin hyvissä ajoin. Suomessa NIS2-direktiiviä koskevissa asioissa tulee kääntyä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen puoleen kaikilla muilla toimialoilla paitsi finanssialalla, jonka toimijoita asiassa avustaa Finanssivalvonta.   

Kehittyvä kvanttilaskenta edellyttää tietoturvan uudistumista   

Kiivasta tahtia kehittyvän kvanttiteknologian nurjana puolena kvanttitietokoneita saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää myös osana kyberhyökkäyksiä. Kun kvanttitietokoneiden tehot kasvavat, niiden avulla on teoriassa täysin mahdollista purkaa esimerkiksi yleiset RSA- ja ECC-salaukset. Datan ja valuutan siirtelyä koskevat digitaaliset allekirjoitukset ovat myös vaarassa. Vanhojen salausalgoritmien murtaminen voisi pahimmillaan avata vilpillisille toimijoille avoimen väylän esimerkiksi yrityksen tai organisaation pankkitileille tai dataan.   

Koska kyseessä on pahimmillaan yhteiskuntarakenteita uhkaava tilanne, siihen on alettu valmistautua valtiotasolla. Yhdysvalloissa kartoitetaan vaihtoehtoja kvanttilaskennan kestäville salausalgoritmeille, ja myös Suomen Puolustusvoimien tutkimuslaitos seuraa tiiviisti kvanttiturvallisten salausmekanismien kehitystä. Alan asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että kvanttitietokoneiden tehot tulevat lähivuosina nousemaan sellaisiin lukuihin, että niiden väärinkäytöstä voi muodostua huomattava globaali uhka.    

Kvanttiturvalliset ratkaisut tulevat siis olemaan osa lukemattomien yritysten arkea ennen pitkää. On aika aloittaa kvanttitietokoneiden kehityksen seuranta osana yrityksen tulevia tietoturvahankkeita. Ennen pitkää tulee tarpeelliseksi implementoida kvanttilaskennan kestävät salausalgoritmit osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä.  

Onko päästötön fuusioenergia pian todellisuutta?   

Käyttöenergian globaali tarve kasvaa jatkuvasti. Fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden ja niiden aiheuttamien ympäristöongelmien takia asiantuntijat etsivät kiireen vilkkaa uusia vaihtoehtoja vakiintuneille energiamuodoille.    

Yhdysvalloissa koettiin hiljattain jättimäinen energia-alan läpimurto. Tutkijat saivat aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen ylläpito vaati. Vaikka koe tuotti vain piskuisen määrän energiaa, olennaista oli kulutussuhde: fuusioreaktio tuotti enemmän energiaa kuin se käytti. Se on itsessään valtava saavutus, jota on tavoiteltu vuosikymmeniä.   

Samaan aikaan Vanhalla mantereella rakennetaan ITER-reaktoria Etelä-Ranskan Provenceen. Lähes puolet maailman valtioista on osana laitteen rakennustyötä, joka kestää näillä näkymin vuoteen 2027 asti. Tavoitteena on, että ITER saadaan tuottamaan fuusioenergiaa vuoteen 2050 mennessä.   

Tutkijat ovat ymmärrettävästi innoissaan fuusioenergian hiljattaisista kehitysaskelista, sillä se edustaa lottovoittoa koko maailmalle. Fuusioreaktio ei synnytä kasvihuonekaasupäästöjä tai radioaktiivista jätettä, eli se on lähes päästötöntä. Fuusioenergia olisi myös merkittävän turvallista, sillä perinteisen fissioon pohjautuvan ydinvoimalan sijaan fuusiovoimala ei voisi aiheuttaa ydinkatastrofia. Fuusiopolttoaine tarjoaisi myös uusiutuvan, lähes ehtymättömän energiaresurssin, joka ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Todellinen paremman tulevaisuuden cocktail.   

 

Alkoiko tulevaisuus kutkuttamaan mieltäsi? Lataa koko Teknologiatrendiraportti täältä! 

Avainsanat:

Digitalisaatio Innovaatio Teknologia Tietoturva Tekoäly Kyberturvallisuus Teknologiatrendit

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Johtaja, älä kurista yrityksesi verkkoja – vanhanaikainen verkkoinfra hidastaa toimintaa ja lisää riskejä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Muhoslaisia energiavarastoja pian ympäri Eurooppaa? Cactos tähtää kansainvälisille markkinoille

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Korvat hörölle: luvassa on teknologiaa, tietoturvaa ja trendejä

Artikkeli
5/2024 DNA Yrityksille

Liningin vedenohjausjärjestelmä valvoo maailman puhtaimman veden kulkua IoT- ja APN-ratkaisujen avulla

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.