Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Mitä pitää tietää tekoälyn etiikasta -podcastista.
Tekoäly on kuuma peruna, jonka uskotaan mullistavan useita toimialoja jo lähitulevaisuudessa. Ennen sitä meidän on kuitenkin kyettävä ratkomaan tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen liittyviä eettisiä haasteita ja kysymyksiä.
”Sovin juuri tapaamisen tekoälyassistentin kanssa täysin huomaamattani. Tänä päivänä me olemme tekemisissä sovelluksien kanssa, jotka käyttäytyvät varsin ihmismäisesti omalla kapealla alueellaan. Tässä tullaankin heti siihen eettiseen kysymykseen, että pitäisikö ihmisen olla tietoinen siitä, milloin hän juttelee koneen ja milloin ihmisen kanssa”, työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman etiikkatyöryhmän vetäjä ja Saidot.ai:n toimitusjohtaja Meeri Haataja kertoo.
Tekoälyn toimintaa ohjaavien algoritmien takana on aina ihminen, joten eettiset kysymykset tulevat eteen heti kehitysvaiheessa. Tekoälyalgoritmia rakentava ihminen tekee prosessin aikana paljon päätöksiä oman arvomaailmansa ja ennakkoasenteidensa ohjaamana, usein tiedostamatta asiaa. Siksi keskeisintä onkin nostaa keskusteluun kehittäjien arvot ja tarkoitusperät. Jos ne toistuvat tekoälyyn sisäänrakennettuina, algoritmi saattaa esimerkiksi huomaamatta syrjiä tai suosia tiettyjä ominaisuuksia.
Syrjimättömyyden varmistamisessa läpinäkyvyydellä on iso rooli, ja se antaa välineitä tekoälyn toimintaan liittyvään arviointiin. Tekoäly ei ole mikään läpinäkymätön musta laatikko, vaan sen toimintaa on helppo ymmärtää algoritmien ja käytetyn datan avulla.
”On aika yleinen ja vähän vaarallinenkin harhaluulo ajatella, ettemme voisi vaikuttaa tekoälyn toimintaan. Helposti ulkoistamme asian kutsumalla tekoälyä koneeksi, joka vain toimii itsestään. Kukaan kehittäjä ei varmasti väitä, etteikö ymmärtäisi kehittämänsä algoritmin toimintaa”, Haataja sanoo.
Suomen lainsäädäntö on kehityksen kärjessä
Suomessa ollaan aallon harjalla tekoälyyn liittyvässä lainsäädännössä, sillä meillä on jo kartoitettu EU:n tekoälyn kehittämiseen liittyviä eettisiä periaatteita ja havaittu, että lainsäädäntömme kattaa näitä asioita jo melko hyvin. Haasteena kuitenkin on vielä toistaiseksi selkeiden käytäntöjen puute.
Alku on hyvä, sillä työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jopa 60 suomalaista yritystä on sitoutunut tekoälyn eettisen soveltamisen periaatteisiin. Koska tekoälyn etiikka koskettaa yhteiskuntaa aina kuluttajista ja yrityksistä toimitusketjuihin ja hallituksiin saakka, on jatkossakin voitava keskustella yhteisistä eettisistä pelisäännöistä ja varmistettava riittävä ymmärrys.
”Tekoälyn kehittämisessä valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Sovelluksia ihmisten käyttöön tarjoavien yritysten on ymmärrettävä vastuunsa eettisten toimintatapojen toteutumisessa. Esimerkiksi kasvojentunnistusta on kehitetty todella edistyksellisesti, mutta kasvodatan hyödyntämiseen tarvitaan silti niitä yhteisiä pelisääntöjä, että missä ja miten yritykset voivat sitä käyttää. Nyt luodaan niitä käytäntöjä, joiden pohjalle tulevaisuuden yhteiskuntamme rakentuu”, Haataja summaa.
Meeri Haatajan kolme asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää tekoälyn etiikasta nyt:
- Tekoäly on tämän päivän asia ja valinnoillamme vaikutamme siihen, miltä yhteiskuntamme näyttää tulevaisuudessa.
- Etiikka ja innovaatio eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan Suomessa voidaan näyttää esimerkkiä vastuullisesta tekoälyinnovoinnista.
- Kyseessä on koko ekosysteemin haaste. Kuluttajan rooli ja vastuu luottamuksen arvioinnissa kasvaa, mutta kaikkien yritysten tulee auttaa kuluttajaa ja kantaa oma vastuunsa riittävän läpinäkyvyyden ylläpitämisessä.
Kuuntele koko haastattelu podcastin jaksosta ”Mitä pitää tietää tekoälyn etiikasta”.
Mitä pitää tietää on 7-osainen podcast -sarja, jossa juontaja Sallamaari Muhonen ottaa kuulijoiden puolesta selkoa siitä, mitä pitää tietää lohkoketjuista, 5G:stä, eksoskeletoneista, tietoturvauhkista ja muista teknologiatrendeistä. Sarja on osa DNA:n Uuden työn ääniä -podcastia, jonka löydät Suplasta, Soundcloudista, Apple podcasteista, Spotifystä, YouTubesta tai suosikkisovelluksestasi!
