Perinteiset tavat tehdä töitä ovat murroksessa, mutta niin on myös oppiminen. Monet asiantuntijat puhuvat metakriisistä, jossa erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta tekoälyn mullistuksiin muokkaavat tulevaisuutta. Pärjätäkseen kilpailussa yritysten on ravisteltava pölyttyneitä osaamisen kehittämisen käytäntöjään ja hypättävä uudelle oppimisen aikakaudelle.
Muutosten myllerryksessä yritykset joutuvat kovaan paikkaan: strategia vaatii päivitystä ja uutta opittavaa riittää. Organisaatiokonsultti ja tietokirjailija Karoliina Jarenko näkee päivittäin, millaisten haasteiden kanssa organisaatiot painivat. Jarenko tietää, että jatkuva uudistuminen vaatii organisaatioilta paljon.
”Seuraava vuosikymmen ei tule olemaan helppoa suvantoa. Se on täynnä vaikeita päätöksiä ja todella nopeaa muutoskykyä vaativaa todellisuutta.”
Itseohjautuva oppiminen kuuluu koko organisaatiolle – ja tukee strategiaa
Vanha osaamisen kehittämisen malli on tullut tiensä päähän.
”Perinteisessä osaamisen kehittämisen mallissa HR-osasto määrittelee, mitä osaamista strategian toimeenpanoksi tarvitaan. HR arvioi osaamisen nykytilan ja tilaa osaamiskuilun umpeen kurovat koulutukset”, Jarenko kertoo.
Tiimien ja yksilöiden on määriteltävä itse, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat.
Pysyäkseen relevantteina ja mukana kilpailussa organisaatioiden on rakennettava kulttuuri, jossa jokaisella on vapaus ja vastuu omasta oppimisestaan.
”Tiimien ja yksilöiden on määriteltävä itse, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat päästäkseen johdon määrittelemiin tavoitteisiin. Emme voi keskusjohdetusti määrätä, mitä kenenkin täytyy työssään oppia – eikä se mahdollista ketteryyttä ja itseohjautuvuutta”, Jarenko tietää.
Kun johto tukee henkilöstön oppimiskykyä, itseohjautuva oppimiskulttuuri laajenee yksilötasolta kaikkiin tiimeihin ja yksiköihin.
”Työnantajan tehtävä on varmistaa, että työntekijöillä on kaikki oppimiseen tarvittava tuki työkaluista prosesseihin. Kun tarvittavat resurssit ovat kunnossa, työntekijät voivat oppia niihin tukeutuen strategian kannalta olennaisia asioita”, Jarenko kertoo.
Jarenko peräänkuuluttaa oppimisen infrastruktuuria.
”Oppimisen infrastruktuurissa johdetaan oppimiskyvykkyyttä. Se tarkoittaa kaikkien oppimiseen liittyvien taitojen, kuten vaikkapa ongelmanratkaisu- ja opiskelutaitojen, kehittämistä.”
Tekoälyn kehitys vaatii entistä enemmän jatkuvaa oppimista
Kun tekoäly solahti työelämään pari vuotta sitten, aloimme opetella yhteiseloa sen kanssa. Koska teknologisten innovaatioiden vauhti sen kuin kiihtyy, niin työntekijöiltä kuin organisaatioilta vaaditaan panostuksia kehityksen aallonharjalla pysymiseksi.
Elämme ja opimme yhdessä teknologian kanssa. Se mahdollistaa, ei rajoita.
”Lyhyellä tähtäimellä tiedämme, että tekoälyn kehitys muuttaa kaikki työn tekemisen tavat ja monessa tapauksessa myös bisnesmallit. Pitkällä tähtäimellä emme kuitenkaan osaa vielä edes kuvitella, mitä kaikkea tekoäly tulee mahdollistamaan”, Jarenko analysoi.
Useat yritykset luovat tällä hetkellä uutta strategiaa, joka huomioi tekoälyn vaikutukset omaan liiketoimintaan. Työntekijöiden näkökulmasta paine päivittää jatkuvasti omaa osaamistaan kasvaa. Uusi taito pitäisi pahimmillaan olla hallussa heti tai ainakin ennen iltapäivää.
”Meidän täytyy suhtautua uusien työkalujen ja ominaisuuksien kokeiluun avoimin mielin: löytää se 15 minuuttia aikaa kiireen keskeltä, painaa nappia ja testata, mitä tapahtuu. Nämä työkalut ovat osa aivojamme, kätemme ja luovuutemme jatke”, Jarenko pohtii.
”Elämme ja opimme yhdessä teknologian kanssa. Se mahdollistaa, ei rajoita. Teknologia ei ole irrallinen entiteetti, vaan kiinteä osa todellisuuskokemustamme.”
Työidentiteettiä ei saa paaluttaa nykyhetken taitoihin
Työelämän muuttuessa oma työidentiteetti kannattaakin rakentaa työn merkityksen kautta: miksi organisaatio on olemassa ja mikä on kenenkin rooli. Merkitys ankkuroi identiteetin määrittelemättä sitä, miten asiat toteutetaan.
”Jos työntekijän identiteetti on kiinni vanhoissa tekemisen tavoissa ja työkaluissa, olemme todella lirissä. Suljemme sillä itsemme tulevaisuuden ulkopuolelle jo aika lyhyelläkin aikajänteellä”, Jarenko tietää.
Jarenko kehottaa unohtamaan aktiivisen odottamisen, että bisnes alkaa jälleen vetää ja elämä palautuu takaisin uomiinsa, aikaan ennen säästökuureja. Nyt on oikea hetki uudistaa organisaatiota ja kouluttaa ihmiset uuden strategian mukaisiin toimintatapoihin.
”Oppiva organisaatio on enemmän kuin osiensa, eli yksilöiden tai tiimien, summa. Se on yhteisesti jaetun kyvykkyyden ilmentymä – eli sitä, miten opitut taidot sovelletaan käytäntöön organisaation hyödyksi. Tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, jotka kykenevät sopeutumaan nopeasti ja luomaan kulttuurin, jossa oppiminen on jatkuvaa ja strategista”, Jarenko päättää.
Mitkä teknologiatrendit muovaavat maailmaamme vuonna 2025? DNA kurkisti kristallipalloon ja listasi teknologia-alaa ravistelevat ilmiöt ja innovaatiot. Lataa Teknologiatrendit 2025 -raportti!
