Kun ilmahälytys katkaisee palaverin, huoltovarmuus lakkaa olemasta abstrakti käsite. Matkani sodan keskelle Ukrainaan tarjosi harvinaisen näkymän siihen, miten toimintakykyä ylläpidetään pitkittyneessä sotatilassa, johon liittyvät uhat muuttuvat nopeasti.
En ole aiemmin vieraillut maassa, joka käy aktiivista puolustussotaa. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset nousivat väistämättä mieleen jo ennen matkaa, myös läheisten kanssa keskustellessa. Koin kuitenkin tärkeäksi selvittää, miten yhteiskunta, viranomaiset ja yritykset pitävät toimintakykynsä yllä tilanteessa, jossa häiriö ei ole hetkellinen vaan jatkuva tila?
”Uusi normaali” tarkoitti sopeutumista jatkuvaan uhkaan.
Ensivaikutelma Kiovasta oli yllättävä. Kaupunki on siisti, toimiva ja monin tavoin kaunis. Paikalliset elivät niin tavallista arkea kuin pystyivät, vaikka sodan jäljet olivat läsnä kaikkialla. Ohjus- ja drooni-iskujen vauriot korjattiin nopeasti, ja ”uusi normaali” tarkoitti sopeutumista jatkuvaan ja kehittyvään uhkaan. Ensimmäinen ilmahälytys muistutti karulla tavalla todellisuudesta: tämä on ympäristö, jossa häiriöihin ei pelkästään varauduta, vaan niissä eletään.
Paikallisten rauhallisuus ja määrätietoisuus tekivät minuun vaikutuksen. Henkinen resilienssi on konkreettinen menestystekijä myös yhteiskunnan toimintakyvylle.
Kun kriisi ei ole skenaario vaan todellisuus
Tapasin useita viranomaisia ja yrityksiä, jotka vastaavat kriittisen infrastruktuurin, kyberturvallisuuden ja peruspalveluiden toimivuudesta. Yksi viesti oli alusta alkaen selvä: vaikka viranomaiset luovat raamit, todellinen huoltovarmuus rakennetaan yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa, joiden on otettava vastuu omasta suorituskyvystään. Yritysten on tunnistettava, mikä niiden toiminnassa on kriittistä yhteiskunnan ja asiakkaiden näkökulmasta.
Kriisitilanteessa vaikutukset näkyvät nopeasti asiakkaille. Palvelukatkokset, viiveet tai rajatut toiminnot heijastuvat luottamukseen, usein pitkäksi aikaa. Siksi asiakasvaikutusten ennakointi ja palveluiden priorisointi ovat olennainen osa varautumista.
Erityisen haavoittuvia ovat alihankinta- ja kumppaniketjut. Ukrainassa toimitusketjujen katkeaminen on konkreettinen riski, ei poikkeus. Yritykset arvioivat jatkuvasti, miten kumppaneiden toimintakyky, logistiikka, työvoiman saatavuus ja maksuliikenteen toimivuus vaikuttavat omaan toimintaan. Sama kysymys koskee suomalaisia yrityksiä: tunnemmeko riittävän hyvin alihankintaketjujemme kriittiset riippuvuudet ja niiden vaikutukset asiakkaillemme?
Kaikkeen ei ole olemassa valmista käsikirjoitusta. Silti ohjeet ja ennalta sovitut toimintamallit ovat välttämättömiä: ne luovat perustan, jota sovelletaan tilanteen mukaan. Yhä useammin keskeisin kysymys kuuluu: kuinka nopeasti yrityksemme on toimintakykyinen kriisin jälkeen – ja millä tasolla se pystyy palvelemaan asiakkaitaan ennen täyttä toipumista?
Huoli läheisistä on universaalia
Pitkittyneessä kriisissä ei riitä, että peruspalvelut pysyvät juuri ja juuri pystyssä. Asiakkaita on palveltava kuten normaalisti. Myös teleoperaattoreiden rooli korostuu poikkeusoloissa. Viestintä ei ole vain tekninen palvelu vaan perusta viranomaistoiminnalle, yritystoiminnalle ja ihmisten arjelle. Huoli läheisistä on hädän keskellä suuri: missä olet, oletko turvassa, miten lapset voivat?
Se, mikä riitti eilen, ei välttämättä riitä huomenna.
Suomessa huoltovarmuutta on rakennettu pitkään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Lähtötilanne on monia muita maita parempi. Silti muuttuva geopoliittinen tilanne pakottaa katsomaan kriittisesti nykyisiä käytäntöjä esimerkiksi arvioimalla, kuinka pitkittyneisiin kriiseihin ja poikkeusoloihin tulee varautua: se, mikä riitti eilen, ei välttämättä riitä huomenna.
Matka osoitti konkreettisesti, miltä häiriötilanne näyttää, kun se ei ole teoriaa vaan todellisuutta. Kysymykseni suomalaisille yrityksille kuuluu: kuinka hyvin me huolehdimme toimintakyvystämme kriisin keskellä? Kriisin hetkellä ei kysytä, kenen vastuulla huoltovarmuus on – silloin nähdään, kuka on oikeasti panostanut siihen.
Lue, miten yritykset voivat vahvistaa varautumistaan ja toimintavarmuuttaan!
