Kauppalehdessä kirjoitettiin vastikään, että digitalisaatiosta on tullut Suomen hypetetyin termi. Sama ongelma koskee IoT:tä. Kuulen lähes päivittäin uusista IoT-hankkeista. Lähes poikkeuksetta niissä lähtökohtana on teknologia. Huomiota herättävän harvoin on määritelty tarkemmin, miten ratkaisulla helpotetaan asiakkaan elämää tai miten liiketoimintaprosessit laitetaan uuteen uskoon.
Paradoksaalista kyllä, teknologiahype edellä tehtävissä hankkeissa myös teknologiavalinnat karkaavat herkästi hakoteille. Erityisen suureksi riski kasvaa silloin, kun teknologioihin liittyy merkittäviä päivitys- tai vaihtokustannuksia.
Otetaan esimerkki. Ajatellaan, että bisnesideasi perustuu tuhansien verkkoon kytkettyjen antureiden levittämiseen ympäri Suomea – vaikkapa kiinteistöihin, koteihin tai autoihin. Ennen kun lukitset valintojasi, suosittelen pohtimaan läpi näitä kolmea näkökulmaa:
1. Aikajänne
Millä todennäköisyydellä antureissasi käytetty verkkoteknologia on käytössä ja tuettuna myös viiden vuoden kuluttua? Vaikka harva nykyään suunnittelee tuotteitaan niin pitkän ajan päähän, alkuun valittujen verkkoratkaisujen kanssa eletään hyvinkin pitkään. Mieti tarkkaan kannattaako asettua esimerkiksi uuden kaupallisesti todentamattoman teknologian koekaniiniksi.
2. Skaala
Miten varmistat hallitun skaalautuvuuden, kun käyttäjämäärät tai siirretyt datamäärät kasvavat rajusti? Ainoastaan lisenssivapailla taajuuksilla toimivat ratkaisut ovat häiriöalttiita ja niiden hallinta voi osoittautua erittäin haastavaksi, kun verkon kuorma kasvaa tai kun antureiden lähettyvillä on käytössä muita langattomia yhteyksiä.
3. Ennakointi
Ovatko yrityksesi omat tietoverkot valmiita IoT-aikaan? Siirtymävaiheen aikana on tärkeää, että väistyvä IPv4-protokolla ja uusi IPv6-protokolla toimivat rinnakkain kaikissa yrityksen liittymissä. Varmistettu IPv6-tuki mahdollistaa jatkossa laitteiden määrän joustavan kasvattamisen sekä liikennöinnin niiden välillä paikallisesti, ilman turhia mutkia.
Suomesta ponnistaa monia hienoja IoT-lähtöisiä yrityksiä, kuten vaikkapa jätehuoltobisneksen mullistanut Enevo. Senkin yhteydessä hehkutetaan usein juuri käänteentekevää IoT:n hyödyntämistä, eli teknologiaa. Mutta oikeasti menestyksen takana on asiakkaan liiketoimintahaasteeseen vastaaminen:
Asiakkaat ostavat Enevon ratkaisun siksi, että he voivat säästää merkittävästi logistiikkakuluissa. Eivät siksi että he haluavat tehdä roskiksista älykkäitä.
Tuotekehityksen asiakaslähtöisyydestä kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Clayton M. Christensenin uusinta kirjaa Competing Against Luck: The Story of Innovation and Customer Choice. Sen mukaan innovaatiossa kaikista keskeisintä ei ole ymmärrys asiakkaasta, vaan erittäin syvällinen ymmärrys asiakkaan spesifistä ongelmasta ja sen sosiaalisesta ja emotionaalisesta kontekstista.
Uskon, että kuulemme vielä monesta kotimaisesta menestystarinasta, jossa olemassa olevaa teknologiaa on taitavasti hyödynnetty – mutta jossa menestyksen ydin on erittäin syvällinen ymmärrys asiakastarpeesta.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 12.10.2016.
