Putte hoitaa homman

Kesä on vuodenajoista mukavin, mutta kääntöpuolensa silläkin. Pientaloasujalle kiihtyvä kasvukausi konkretisoituu nurmikkona, jonka hetkellisesti hyvältä näyttävä tilanne muuttuu huomiota vaativaksi savotaksi muutamassa päivässä. Tänä keväänä päätin ulkoistaa tämän työn ja hankin robottileikkurin.

Uusi robottileikkurimme on vaatimattoman oloinen ja hiljainen työmyyrä, joka tekee työnsä täsmällisesti ja tarkasti. Tämä työn sankari sai perheessämme nimekseen Putte.

Putte lähtee liikkeelle joka aamu tasan kello kahdeksan, pitää päivän aikana lyhyen lataustauon ja lopettaa vasta iltakahdeksalta. Kova kaveri tekemään töitä!

Työn jälki on moitteetonta: nurmikkoa voi Puten käsittelyn jälkeen käyttää vaikka puttausharjoitteluun. Mikä parasta, tilanne on sama joka päivä, eikä vain juuri sen jälkeen, kun itse sain nurmikon vihdoin leikattua.

Robotit pystyvät paljon Puttea vaativampiinkin tehtäviin. JP Morgan Chase -pankki on valjastanut koneen tekemään sekunneissa rahoitussopimuksia, joiden työstämiseen käytettiin ennen satojatuhansia tunteja vuodessa. Akatemiatutkija Veikko Sariolan mukaan robotit voisivat hyvinkin ottaa täyden vastuun esimerkiksi lentokoneen kuljettamisesta, ja seurauksena olisi – onnettomuuksien väheneminen.

Veikko Sariola nostaa esiin myös kolikon toisen puolen: roboteilta puuttuu maalaisjärki.

Olemme aika kaukana siitä, että robotit osaisivat hoitaa ihmiselle aivan arkipäiväisiä askareita. Esimerkiksi Adidaksen toimitusjohtaja Kasper Rorstedt kertoi äskettäin, etteivät tehtaiden robotit osaa laittaa kenkiin nauhoja.

Hiljattain uutisoitiin myös kiinalaisesta jakelukeskuksesta, jossa työskentelee 40 ihmistä ja 440 robottia. Robotit lajittelevat kymmeniätuhansia postipaketteja muutamassa tunnissa, mutta jos ne tekevät virheen, hätiin tarvitaan ihminen.

Robotit hoitavat työnsä yleensä moitteettomasti, mutta virhetilanteet ovat ongelma. Robotti ei osaa itse korjata omaa virhettään.

Robottien maalaisjärjen puutteeseen on ratkaisu, ja sen nimi on tekoäly. Se tarkoittaa historiatiedon hyödyntämistä niin, että kone oppii tunnistamaan asiat, joita on tapahtunut ennenkin, ja toimimaan itsenäisesti oppimansa perusteella.

Tarve on huomattu hallituksessa, joka tahtoo Suomesta tekoälyn huippumaan. Kehitystyöhön tarvitaan kymmeniä tai jopa satoja miljoonia. Toivon tavoitteelle parasta mahdollista menestystä: olisipa huikeaa, jos juuri Suomi olisi maailman johtava tekoälyn kehittäjä ja sen myötä robotiikan suunnannäyttäjä!

Niin toimiva kun onkin, Putte taitaa sittenkin olla aika vaatimaton kapistus. Mieleeni hiipii kuitenkin kiinnostava ajatus. Putellahan on valtavasti vapaa-aikaa, jopa 12 tuntia vuorokaudessa. Lataukseen tarvitaan tunti-pari, joten jäljelle jäisi vielä 10 tuntia tyhjää aikaa, jonka voisi käyttää johonkin.

Mitäköhän muuta Putte voisi tehdä, voisinkohan ulkoistaa sille muitakin hommia?

Tutustu myös DNA:n tuoreeseen lyhytdokumenttisarjaan Hyvä paha digitalisaatio. Siinä toimittajat Ivan Puopolo ja Kristiina Komulainen haastattelevat eri alojen asiantuntijoita tavoitteenaan tuoda digitalisaatio ja sen ilmiöt lähemmäs yritysten ja yksityisten ihmisten arkea.