Keinoäly mahdollistaa uudenlaista bisnestä jokaiselle yritykselle. Siksi se kannattaisi ottaa tosissaan, sanoo DNA:n data-analyytikasta vastaava päällikkö Jarno Kartela.
Keinoälyn hyödyntäminen liittyy julkisuudessa liikaa muutamiin Uberin ja Airbnb:n kaltaisiin yrityksiin, vaikka se avaa mahdollisuuksia jokaiselle.
”Se on vähän harmillistakin, koska ei ole yhtään yritystä, joka ei pystyisi hyödyntämään keinoälyn ja robotisaation mahdollisuuksia”, sanoo DNA:n Jarno Kartela.
Termit keinoäly ja robotiikka pelottavat monia. Digitaaliteknologian hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi osata itse ohjelmoida.
Keinoäly tarkoittaa historiatiedon hyödyntämistä niin, että kone oppii tunnistamaan asiat, joita on tapahtunut ennenkin. Jos koneelle syötetään esimerkiksi röntgenkuvia syöpäpotilaista ja terveistä potilaista, kone oppii kertomaan röntgenkuvista tutkittavan potilaan tilan.
Valtaosa niin sanotuista älykkäistä laitteista on toki edelleen aika tyhmiä, sillä laitteet käsittelevät niihin ennalta syötettyä dataa. Kehitys vie kuitenkin nopeasti kohti oppivia laitteita.
”Yhtäkkiä liukuhihnarobotit näkevät, tuntevat ja havainnoivat ympäristöä, josta ne pystyvät jopa oppimaan”, sanoo Kartela.
Esimerkiksi autoissa on jo jonkin aikaa ollut hämmästyttävän älykkäitä ratkaisuja, jotka estävät törmäyksiä tai varoittavat kaistanvaihtamisesta. Vastaavanlaisia ratkaisuja voitaisiin jo nykyisellä osaamisella kehittää moneen paikkaan.
”Voisimme aidosti pelastaa henkiä sillä, että tehtäisiin parempaa robotisaatiota ja keinoälyratkaisuja.”
Keinoäly tukee markkinointia
Keinoälyn voi valjastaa liiketoiminnan tueksi aivan samalla tavoin myös terveydenhuollossa. Koneelle voi syöttää tietoja onnistuneista ja epäonnistuneista myyntitilanteista tai asiakaspalvelutilanteista ja luoda ymmärryksen pohjalta parempia kohtaamisia.
Markkinoinnissa robotti voi hoitaa saman, mihin yrityksissä on mennyt aiemmin käsityönä paljon aikaa. Siinä missä ihmiset nykyään näpyttelevät tietokoneitaan, syöttävät tietoja sisään, ottavat niitä ulos ja vääntävät exceleitä toisilleen, niin tulevaisuudessa ihmisten luovan työn määrä kasvaa.
”Toivosin että kaikki ovat 50 vuoden päästä tavalla tai toisella luovia suunnittelijoita. On oikeastaan ihmismielen haaskausta, että sitä käytetään tietokoneen hakkaamiseen”, Kartela tiivistää.
Luova suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen pysyy keinoälyn avulla yhdistämään aikaisempaa kokemusta siihen, mitä asiakas saattaisi haluta tuotteilta tai palveluilta.
Siksi yritykset voivat jatkossa optimoida nykyistä paremmin tuotevalikoimaansa tai markkinointipanoksiaan.
Nopeasti dataa keräämään
Keinoälyn kivijalka rakennetaan antureilla, mittaamisella ja datan kokoamisella.
”Se panostus kannattaa, koska se mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia”, vakuuttaa Kartela.
Kun yritys kerää dataa mittaamalla liiketoimintaan liittyviä ilmiöitä, voi kone päätellä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Silloin yritys voi valjastaa ihmiset luovaan työhön.
Yrityksen kannattaakin aloittaa datan kerääminen, vaikka sillä ei olisi selvää kuvaa, mihin se dataa tarvitsee. Selvä kuva kun syntyy usein vasta dataa keräämällä.
Joskus datan kerääminen voi tuottaa uusia oivalluksia hyvinkin nopeasti. Toisinaan taas dataa pitää kerätä ja analysoida pitkäänkin. Joka tapauksessa datan kerääminen tänään on investointi huomiseen.
Tulevaisuudessa ihmiset osaavat hyödyntää meitä paremmin koneoppimista, koska tietokoneet ja osaaminen kehittyvät koko ajan. Koneoppiminen kehittyy ja robotit ovat paljon nykyistä fiksumpia.
”Tulevaisuudessa tullaan kiroamaan lähinnä sitä, ettei kukaan aloittanut mittaamista ja datan keräämistä aikaisemmin”, ennakoi Kartela.
Jarno Kartela on mukana useiden muiden huippuasiantuntijoiden kanssa DNA Busineksen Hyvä paha digitalisaatio -dokumenttielokuvasarjassa. Tutustu sarjaan tästä!
