Digitaaliset palvelut kannattaa suunnitella mahdollisimman vähän verkkoa kuormittaviksi, sanoo Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.
“Kuinka usein ihmiset saavat verkosta sen minkä tarvitsevat”, kysyy Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner. Kun yhä suurempaa osaa niin julkisista kuin yritysten tarjoamista palveluista käytetään mobiililaitteilla, käytettävyyden lisäksi myös mobiiliverkkojen kapasiteetti vaikuttaa kansalaisten tasa-arvoisuuteen.
Suomea on pidetty digitalisaation eturintamassa kulkevana mallioppilaana vahvan mobiilialan ohjelmistotuotannon ja kyberturvaosaamisen ansiosta.
Mutta naapurivaltio Viro kehittää kansalaisilleen jo vauhdikkaasti X-Road-palveluväylän perustalle rakentuvia palveluita, kuten käyttäjien pian omakseen ottamaa potilastietojärjestelmää. Virosta nousee myös globaaleja kuluttajapalveluita kehittäviä yrityksiä. Onko Suomi pudonnut kehityksen kelkasta?
Ei, peliä ei ole vielä menetetty. Manner muistuttaa, että monia uusia julkisia palveluita tuodaan kansalaisten saataville jatkuvasti.
Loppukäyttäjien näkökulmasta hyvin toimiviksi julkisiksi palveluiksi hän mainitsee esimerkiksi sähköisen reseptin, veroilmoituksen verkossa sekä sähköisen passihakemuksen.
Yritysten tarjoamia hyödyllisiä mobiilipalveluita ovat puolestaan muun muassa pankkipalvelut sekä lentomatkailuun liittyvät palvelut, kuten lähtöselvityksen tekeminen.
Kapasiteetti kuuluu kaikille
Palvelujen määrän mittaamisen sijasta huomio kannattaakin kiinnittää siihen, miten kasvavat liikennemäärät ja niiden aiheuttama kuormitus hallitaan. Maksiminopeuksista puhuminen ei auta, jos esimerkiksi kuormittuneessa verkossa todellinen nopeus jää huomattavasti tämän alle.
Mannerin mielestä palvelut kannattaisi suunnitella mahdollisimman vähän verkkoa kuormittaviksi. Jo sadan millisekunnin viive voi näkyä liikevaihdossa, kertovat esimerkiksi Amazonista ja Googlesta tehdyt laskelmat.
“Ei voida olettaa, että käyttäjällä on aina huippulaite ja paras mahdollinen yhteys.” Jos palvelu latautuu hitaasti, voi käyttäjä nopeasti äänestää jaloillaan ja siirtyä toiseen palveluun.
Käyttäjälle pitäisi edelleen aina tarjota myös varasuunnitelma. “Digitaalisuus pelottaa, koska järjestelmät eivät ole ehdottoman luotettavia. Ei ole hyvä, että olemme liian riippuvaisia mobiilipalveluista.”
Manner muistuttaa, että edelleen on pankkikonttoreita ja lentoasemien lähtöselvitysautomaatteja. Vaikka itse järjestelmä ei kaatuisi, voi kriittisessä tilanteessa käyttäjän oma päätelaite olla rikki – tai siitä voi olla vaikka akku tyhjänä.
“Plan B pitäisi aina olla tarjolla, jos järjestelmä ei toimi.”
Lue myös, mitä pilvipalveluiden yleistyminen vaatii yritysverkolta.