Futuristi Perttu Pölösellä, 24, on hankala suhde ennusteisiin. Kysymys ensi vuosikymmentä ravistelevista teknologiatrendeistä saa hänet mietteliääksi.
”Teknologian kehitystä on helpompi ennustaa kuin ihmisten reaktioita siihen. Emme yleensä vastusta teknologiaa, vaan rakenteita, jotka se haastaa. Perustaisin ennusteeni synteettisen biologian varaan. Genomia muokkaamalla biologiasta tulee tietojenkäsittelytiedettä, ja se on todella kiinnostavaa”, Pölönen vastaa.
Pölönen povaa työkseen tulevaa: hän tekee sitä yrityksille, ministeriöille ja järjestöille. Hän on myös kirjoittanut hiljattain julkaistun kirjan, jonka nimi on Tulevaisuuden lukujärjestys. Se käsittelee huomisen työelämässä tarvittavia taitoja.
”Kaikki puhuvat muutoksesta, mutta meidän pitää keskittyä siihen, mikä ei muutu. Kirjassa käyn läpi taitoja, jotka eivät koskaan katoa. Määrittelin 12 taitoa, jotka ovat mielestäni tärkeitä”, Pölönen sanoo.
Keskity kolmeen asiaan
Teknologisten vallankumousten sijaan pitäisi puhua inhimillisestä vallankumouksesta. Pölösen teesi on, että huolehtimalla inhimillisestä puolesta voimme varmistaa, että teknologia ei voi meitä korvata.
”Emme ymmärrä, mikä on oikeasti arvokasta. Meidän pitää määritellä, miksi tarvitsemme humanismia ja sydämen sivistystä”, Pölönen sanoo.
Liiketoimintaosaamisessa pitää puolestaan keskittyä olennaiseen. Pölönen ottaa esimerkiksi Amazonin toimitusjohtajan Jeff Bezosin. Hän määritteli kirjakauppabisneksen tärkeimmiksi kolmeksi asiaksi hinnan, valikoiman ja nopean lähetyksen ja keskittyi tekemään niistä täydellisiä.
Muutoksessa armollista on se, että aina ei tarvitse olla ensimmäinen. Häntäpäähän ei kannata jäädä, mutta hyvä kakkonen riittää.
”Ensimmäinen uuden keksijä ei korjaa pottia. Hyvä kakkonen on reaktioherkkä ja valmis hyppäämään muutokseen, kun kuulee jotain kiinnostavaa”, Pölönen sanoo.
Mobiilidata vie opetusmateriaalia Myanmariin
Inhimillisissä vallankumouksissa teknologia voi olla iso mahdollistaja. Pölönen on perustanut Singularity Universityssa tapaamansa myanmarilaisen opettajan kanssa opetusteknologiayrityksen, joka kehittää uusia tapoja kouluttaa opettajia ja opettaa lapsia.
Aiemmin erittäin suljettu maa on hiljattain alkanut avautua. Myanmar on yhä köyhä, ja paikallisen opettamisen perinne kumpuaa yhä armeijahallinnon ajalta.
Myös Pölösen perustama yritys on kouluttanut myanmarilaisia opettajia virtuaalitodellisuuden avulla. Oppilaille se on kehittänyt lisättyä todellisuutta hyödyntäviä opetusmateriaaleja korttipakan ja puhelinsovelluksen muodossa.
”Tänä vuonna 1,3 miljoonaa myanmarilaista ekaluokkalaista saa sovelluksemme käyttöön. Myanmarissa yli 80 prosentilla ihmisistä on puhelin, ja se on yksi Aasian nopeimmin kasvavista mobiilimarkkinoista”, Pölönen sanoo.
Ratkaisevaa opetuksen leviämisessä koko maahan on mobiiliverkon kehittyminen, sillä wifi-verkot ovat maassa harvinaisia.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020!
