Onko digitaalinen tasa-arvo unohdettu opetuksessa?

Koulutusjärjestelmä on ollut meillä Suomessa pitkään ylpeydenaihe. Ja syystäkin. Koululaisemme pärjäävät hyvin kansainvälisissä arvioissa ja koulutusmahdollisuudet ovat jokaisen ulottuvilla. Omaan erinomaisuuteen ei voi silti jäädä vellomaan. On pakko parantaa juoksua, varsinkin tasa-arvoisuuden osalta.

Koulutukseen liittyvässä tasa-arvokeskustelussa korostuvat perinteisesti maantieteelliset, sukupuolten väliset ja sosioekonomiset seikat. Mutta onko puhuttu tarpeeksi digitaalisesta tasa-arvosta? En tiedä onko sellaista termiä olemassakaan. Mutta faktaa lienee se, että jotkut koulut porskuttavat digitalisaation etunenässä ja toiset joutuvat tyytymään liitutauluun vielä pitkään.

Omissa muistoissani suomalainen koulutusjärjestelmä on tasa-arvoinen ja laadukas. Kävin peruskoulun 90-luvulla pienessä maalaiskaupungissa. Sieltä sai sivistyksen ja eväät tulevaa varten. Sain mahdollisuuden opiskella eliittilukioksi väitetyssä opinahjossa ja kaksi maisterintutkintoakin syntyi kovalla aherruksella. Tuntui, että kaikki ovat lähestulkoon samalla viivalla omasta kotikunnasta tai vanhempien rahapussin paksuudesta huolimatta. Mikään ei ollut digiä, vaan liitutaulut, piirtoheitinkalvot ja lyijykynät olivat kovassa käytössä.

Nyt havaitsen suomalaisessa koulutuksessa ristiriidan. Toisaalta kaikille on tarjolla ilmaiseksi laadukas koulutusjärjestelmä aina peruskoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Kaikki tuntemani opettajat ovat äärimmäisen fiksuja ja osaavia kasvatusalan ammattilaisia. Silti koulutuksessa havaitaan eriytymistä.

Sähköiset oppimisympäristöt ovat mahdollisuus oppia tulevaisuuden työelämän taitoja ja hyödyntää monenlaisia pedagogisia menetelmiä. Mutta ne vaativat myös paljon, varsinkin kunnilta. Pitäisi kyetä tekemään investointeja koulujen nykyaikaistamiseen. Opettajilta puolestaan vaaditaan rohkeutta päästää irti vanhoista tavoista ja oppia uutta. Se ei liene ongelma, jos puitteet ovat kunnossa.

Verkoista koulumaailman digitalisaatio ei ainakaan ole kiinni. Nopeat tietoliikenneyhteydet on saatavilla myös syrjäseuduilla.

Näkemystä ja yritystä Suomesta ei myöskään puutu. Esimerkiksi viime vuoden lopulla julkistettu 100 Koulua -hanke kerää yhteen parhaat opetusalan innovaatiot ja kehittää kokonaista 100 uutta toimintamallia yhdessä koulujen kanssa. Näin luodaan edellytyksiä maailman parhaalle koulutukselle myös seuraavalle sadalle vuodelle.

Kouluilla riittää innovatiivisia ideoita, mutta toteutus sakkaa joskus resurssien puutteeseen, joskus taas taitojen. Digitalisaatio muuttaa ihmisten ajattelua, käyttäytymistä ja viestintää. Koulutetaanko lapsia ja nuoria menneeseen maailmaan vai valmistellaanko tulevaa varten?


Tämä blogikirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.9.2016.

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ

Lue lisää uudesta työstä

3/2023 DNA Yrityksille

Tietotyöläiset työskentelevät tulevaisuudessakin hybridisti – Millaiset yhteydet paikkariippumaton työnteko vaatii?

Hybridityöskentelyssä työpiste vaihtelee.
3/2023 DNA Yrityksille

Matter yhdistää eri valmistajien älylaitteet turvallisesti

Matter-standardi edistää sitä, että erimerkkiset älylaitteet toimisivat yhteen luotettavasti.
3/2023 DNA Yrityksille

Työmatka odottaa – muista ainakin nämä asiat puhelimen käytöstä

EU:n ulkopuolella mobiilidatan käytön hinta voi päästä yllättämään.
3/2023 DNA Yrityksille

DNA ja Noccela rakentavat suomalaisyrityksille seuraavan sukupolven IoT:ta

Näin pienten liikkeiden seurannan mahdollistaa Ultra Wideband eli UWB-teknologia.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.