Olli Rehn: PK-firmat ylös digikuopasta!

"PK-yritysten kannattaa hakea rohkeasti rahoitusta ja panostaa digiosaamisen kehittämiseen."

Suomalaisten yritysten kannattaa käynnistää nopeasti digitaalisten palveluiden kehittäminen. Valtion kasvuohjelmat ovat PK-yrityksille ovi alkuun, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn.

Digitaaliset palvelut ovat olleet jonkin aikaa Suomen kivuliaan talouskehityksen merkittävin kasvualue. Kovimmassa vauhdissa sähköisten palveluiden kehittämisessä ovat startup-yritysten lisäksi suuret yrityksemme.

”Perinteisimmät PK-yrityksemme sen sijaan eivät ole lähteneet hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia kyllin voimakkaasti”, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn.

Ministeri Rehn kertoo näkemyksisitään alla olevassa videossa.

Digitaalisesta junasta putoaminen voi olla kohtalokasta muun muassa suomalaiselle alihankintateollisuudelle, jos se ei pysty vastaamaan kansainvälisten päämiesten sähköisiin tarpeisiin.

Esimerkiksi Saksassa on jo vuosien ajan pyörinyt teollisuuden digitaalisia toimintamalleja vauhdittava Industrie 4.0-ohjelma.  Ohjelmassa teollisuus, automaatioala ja tietotekniikkayritykset etsivät parhaita toimintamalleja. Noihin verkostoihin on käytännössä mahdotonta päästä ilman digitaalista osaamista.

Sama kehitys etenee vääjäämättä myös suomalaisissa suuryrityksissä, joiden alihankkijoiden on oltava mukana junassa.

Ensimmäinen askel digitalisiin palveluihin on vaikein. Monet valtion kehitysohjelmat auttavat epäröiviä yrityksiä ensimmäisen askeleen yli ja pidemmällekin. Tukea löytyy osaamiseen, rahoitukseen ja kehittämiseen. Osaajia voi löytää esimerkiksi Tekesin Digiboost-ohjelmasta.

”Ohjelma kannustaa esimerkiksi konepaja- ja palveluyrityksiä rekrytoimaan digialan osaajia, joita on paljon tarjolla etenkin Microsoftin irtisanomisten vuoksi”, sanoo Rehn.

Monet TEMin kasvuohjelmat pyrkivät vahvistamaan puolestaan kasvuhakuisten PK-yritysten rahoitusta etenkin digiosaamisen ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä.

Voittajat hallitsevat digitaalisia alustoja

Etenkin Euroopan unionin yrityskehitysohjelmat ovat saaneet kritiikkiä hitaudesta ja byrokratiasta, jotka uuvuttavat pieniä yrityksiä. Parin viime vuoden aikana noitakin ohjelmia on virtaviivaistettu. Esimerkiksi Tekesin kautta Suomessa hoidettu Horisontti-ohjelma tarjoaa rahoitusta kevyellä hakumenettelyllä.

”Kannustan PK-yrityksiä olemaan aktiivisia Tekesin ja koko Team Finlandin suuntaan, sillä neuvoja saa yhdeltä luukulta asiakaslähtöisesti”, painottaa Rehn.

Kasvun esteiden karsimisessa Euroopan unionilla on tärkeä tehtävä, sillä digitaalinen liiketoiminta tähtää poikkeuksetta kansainvälisille markkinoille. Silloin Euroopassa pitäisi olla yhdet sisämarkkinat eikä 28 erillistä markkina-aluetta erillisine lainsäädäntöineen.

Tämä on erityisen tärkeää, jos vanhalle mantereelle halutaan digitaalisia alustoja, jotka monissa tapauksissa ratkaisevat kisan. Kansainvälisesti menestyvien digitaalisten alustojen kehittäminen on keskeinen haaste Suomelle ja koko Euroopalle. Googlen ja Amazonin kaltaisten yritysten menestys kertoo, kuinka tärkeää on kehittää alustoja, joihin muutkin yritykset haluavat kiinnittyä.

”Niissä luodaan sitä lisäarvoa, joka heijastuu myös yleiseen talouden menestykseen ja talouteen.”

Valtioneuvoston asettama työryhmä esittikin keväällä 16 toimenpidettä, joilla Suomi voi vauhdittaa digitaalisten alustojen syntymistä.

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan nopea hiipuminen osoittaa, kuinka vaikea yrityksen on pysyä alustatalouden kärjessä. Silloin keskeinen kysymys yrityksille ja koko maalle on, miten varmistetaan osaaminen, jolla menestytään korkean jalostusasteen kilpailussa. Rehn löytää vastauksen Snellmanin sanoista.

”Sivistyksessä on pienen kansan turva.”