Oman IoT-kokonaisuuden suunnittelu aiheuttaa mietintää monella tasolla: laite- ja anturitasolla, datan keräys-, analysointi- ja yhdistämistasolla. Lisäksi pitää päättää, miten data kuljetetaan edellisten välillä.
Matkapuhelinverkkojen tarjoamat IoT-yhteystekniikat NB-IoT ja LTE-M ovat varmasti monen ratkaisujaan suunnittelevan muistivihossa, samoin kuin toisentyyppiset tekniikat, kuten LoRa tai Sigfox. Valinnanvaikeus voi kuitenkin iskeä.
Tässä blogissa tarjoan näkemykseni siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota kommunikaatioteknologiaa valitessaan – tai kuinka nyt edes pystyisi karkeasti rajaamaan pois itselleen epäsopivat vaihtoehdot.
Aluksi kuitenkin kertaan lyhyesti alan sanastoa. Pahoittelut akronyymiviidakosta, eivät kuulemma saa sammumaan sitä konetta, joka näitä keksii.
- NB-IoT = Narrowband IoT, erittäin kapeakaistainen mobiiliverkon MIoT:n (Massive IoT) yhteystekniikka. Joskus näkee puhuttavan Cat-NB1:stä tai Cat-NB2:sta, jotka ovat laitekategorioita NB-IoT:lle.
- LTE-M = Long Term Evolution for Machine Type of Communication (MTC). Kapeakaistainen MIoT-yhteystekniikka. Puheissa myös Cat-M, joka tarkoittaa niin ikään käypäisen laitteen kategoriaa.
- LPWAN = Low Power Wide Area Network. Langattomien IoT-tekniikoiden luokka, jonka perusperiaatteet ovat vähävirtaisuus, pitkä kantama ja laitteiden matala kustannus.
- Lora, Sigfox, Weightless, Symphony Link = NB-IoT:n ja LTE-M:n lisäksi muita LPWAN-yhteystekniikoita. Tyypiltään paikallisempia verkkoja ja ratkaisuja.
- 2G, 3G, 4G, 5G = täysin valideja IoT-yhteystekniikoita vanhemmalle laitekannalle ja suurta tiedonsiirtokapasiteettia vaativille käyttötapauksille. Huomaa kuitenkin kohta 9 alempana tekstissä.
- WiFi, ZigBee, Bluetooth, Thread = lyhyen kantaman langattomia ja hyvin paikallisia yhteystekniikoita. Monesti kuluttaja-/viihdekäyttöön valjastettuja.
Kaikki alkaa yleensä käyttötapauksesta, eli yrityksen ideasta tai tarpeesta liikutella tiettyä dataa tiettyyn paikkaan ja tehdä sen avulla tiettyjä päätelmiä. Totta puhuen, yritysten voi olla hankalaa tunnistaa arvoa tuottavaa IoT-ratkaisua omaa liiketoimintaansa peilaten, mutta mitä pidemmällä siinä ollaan, auttaa se merkittävästi myös yhteystekniikan valinnassa.
Kun yhteystekniikkaa ryhtyy miettimään, on alkuun yleensä helpointa poissulkea täysin epäolennaiset tekniikat. Mitään ei kannata valita vain sen takia, että sellainen on olemassa tai joku muu on käyttänyt sitä. Jokaisella tekniikalla on puolensa ja perustelunsa, mutta päivänselviä virheitä kannattaa ilman muuta välttää.
Näiden askelten kautta saat toivoakseni rajattua ulos kaikkein epäsopivimmat vaihtoehdot ja päädyt sujuvasti omaa tarvettasi vastaavaan ratkaisuun:
- Jos laiteen täytyy toimia paristolla, LPWAN-perheen tekniikat palvelevat sinua suurella todennäköisyydellä kaikkein parhaiten.
- Jos päätelaitteesi ovat paljolti sisätiloissa tai esim. maaseudulla, LPWAN-tekniikoiden parempi kuuluvuus tulee tarpeeseen.
- Jos dataa on tarpeen toimittaa purskeissa silloin tällöin, voit edelleen pitää kiinni LPWAN:sta.
- LPWAN-tekniikat voit hylätä siinä tapauksessa, jos sinun tarvitsee kuljettaa dataa paljon ja usein, sillä kaikki LPWAN-tekniikat ovat kapeakaistaisia. Esimerkiksi isokokoisten videotiedostojen siirtämiseen ne eivät sovellu.
- Jos laitteita täytyy joskus päivittää, tarvitaan tekniikka, josta löytyy downlink-kanava.
- Jos liiketoiminta-alueesi on laaja ja jopa kansainväliset rajat ylittävää, on ainoa vaihtoehto oikeastaan mobiilioperaattorin maanlaajuinen verkko ja kansainvälinen roaming.
- Jos käyttötapauksesi on liiketoimintakriittinen, valitse sellainen tekniikka, jota palveluntarjoaja monitoroi ja ylläpitää 24/7/365. Sama pätee tukeen.
- Jos ratkaisussasi kuljetettava tieto on luonteeltaan yksityistä tai joku asia on toimintakriittinen, valitse sellainen teknologia, joka mahdollistaa korkean tason salauksen ja liikenteen eristämisen internetistä. Nämä ovat mobiilioperaattorien tarjoamia perustoiminteita.
- Muista myös: jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. Olet saattanut esimerkiksi saada hyvän tarjouksen suuresta määrästä pitkän elinkaaren 3G-IoT-laitteita, mutta mieti tarkkaan, miksi tarjous oli niin hyvä. Niin Suomessa kuin maailmallakin operaattorit ovat jo aloittaneet 2G- ja 3G-verkkojen alasajon ja trendi jatkuu. Lähtökohtaisesti NB-IoT ja LTE-M ovat oivia korvaavia tekniikoita, jotka on suunniteltu nimenomaan IoT-käyttöön, ja ovat vasta elinkaarensa alkupäässä.
Sitten on vielä se mahdollisuus, että kun yllä olevan rankkauksen on tehnyt, ei mikään vaihtoehto tunnu omaan käyttötapaukseen sopivalta. Kaikki voi esimerkiksi puoltaa NB-IoT:n käyttämistä, mutta liikenneprofiili on melko iso eikä putoa NB-IoT:n perusideologiaan. Mitäs sitten? Hanskat tiskiin ja kohti uusia pettymyksiä?
Ei. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa luuria kouraan ja ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan. Ulkopuolinen konsultointi ja sparraus auttavat kirkastamaan oman käyttötapauksen ja oikomaan muodollisia epäjohdonmukaisuuksia, minkä seurauksena paras ratkaisu löytyy kuin löytyykin.
Lue myös, kuinka pandemia on kirittänyt IoT-hankkeita Pohjoismaissa.
