Koronapandemia on avannut kokonaan uusia näkökulmia infrastruktuuriin, työllistymiseen ja yksityisyyteen. Nämä Telenor Researchin kolme ennustetta antavat suuntaa sille, miltä maailma saattaa näyttää pandemian jälkeen.
DNA on ollut osa Telenor-konsernia vuodesta 2019. Telenor on Pohjoismaiden suurin teleoperaattori ja globaalisti maailman johtavia IoT-ratkaisujen toimittajia. Telenor-konsernin pohjoismaisen yhteistyön ansiosta tutkimusyksikön työn hedelmät tulevat myös DNA:n ja sen asiakkaiden saataville.
Ennuste 1: Uusi kaupunki-infra mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä työtä
Pandemia on pakottanut etätöihin monet, joiden on aiemmin pitänyt matkustaa joka päivä työpaikalle. Etä- ja hybridityö ovat kyseenalaistaneet perinteisten toimistokompleksien tarpeen: ovatko ne ollenkaan olennaisia? Yhä useampi on sopeutunut työskentelemään etänä, joko kotona tai kodin lähellä sijaitsevissa coworking-työtiloissa.
Uskomme pandemian kiihdyttävän tätä trendiä. Muutos tulee vaikuttamaan myös kaupunkisuunnitteluun, ja päätöksentekijät joutuvat yhä useammin huomioimaan omissa suunnitelmissaan muuttuvan toimintaympäristön digitaalisen ja viestintäinfrastruktuurin resursoinnin.
Työnteon uudet keskittymät tarkoittavat sitä, että niissä työskentelevät työtekijät ovat jatkossa aiempaa enemmän hajallaan eri puolilla kaupunkia ja entistä lähempänä asuinalueita. Työmatkoihin kuluu huomattavasti vähemmän aikaa, mikä vähentää merkittävästi niin liikenteen määrä kuin sen tuottamia päästöjä. Tämän seurauksena ilmanlaatu paranee, mikä kohentaa kansanterveyttä. Myös työn tuottavuus ja tehokkuus lisääntyy.
Pandemian jälkeisessä kaupunkikuvassa on siis entistä vähemmän perinteisiä toimistokomplekseja ja enemmän lähityötiloja. Positiiviset vaikutukset näkyvät kaupungeissa erityisesti ympäristössä sekä kevyen liikenteen käyttäjien, kuten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, arjessa.
Ennuste 2: Rekrytointi ja tekoäly ovat hyvä pari
Yhteiskunnan sulkeutuminen on vaikuttanut talouteen. Miljoonia työpaikkoja on kadonnut. Samaan aikaan on syntynyt kuitenkin uudenlaisia työpaikkoja pandemian luomien uusien tarpeiden ja maahanmuuttorajoitusten vuoksi. Työvoimapulan ja uudenlaisten tekijätarpeiden työmarkkinoilla perinteiset rekrytointimallit toimivat liian hitaasti. Myös monien työntekijöiden osaaminen kaipaa kipeästi päivittämistä. Ennustammekin, että tekoäly on avain fiksumpaan työllistymiseen ja työllistämiseen.
Algoritmit voivat karsia työnantajien ja työnhakijoiden taustatietojen perusteella pois niin hakijalle sopimattomat työpaikat kuin sopimattomat hakijat. Ne yhdistävät juuri oikeat työnhakijat heille sopiviin työnantajiin. Tekoälypohjaisen hakuprosessin nopeus ja tarkkuus ei pelkästään vähennä työpaikkojen ja työntekijöiden etsimiseen tarvittavaa aikaa ja kustannuksia. Se myös vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta, kun kummankin osapuolen mahdollisuudet ”sen oikean” löytämiseksi kasvavat.
Tekoäly myös auttaa työntekijöitä pitämään osaamisensa ajan tasalla sekä tunnistamaan tärkeimmät taidot, joita kannattaa kehittää tulevaisuutta ja alati muuttuvia työmarkkinoita silmällä pitäen. Tieto siitä, mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niitä voi hankkia jo ennakoivasti auttavat nuoria ja työttömiä kehittymään työnantajien silmissä varteenotettaviksi ehdokkaiksi.
Ennuste 3: Pelastus joukkojen liikkeistä
Datasta on tulossa yhä tärkeämpi työkalu nopeasti leviävien tautien vastaisessa taistelussa. Ihmisten liikkumisdatan hyödyntäminen koronan aikana on kuitenkin käynnistänyt vilkkaan keskustelun yksityisyydestä, ja vaatimukset yksityisyyden suojaamisesta ovat voimistuneet jatkuvasti. Tämän perusteella ennustamme, että tulevaisuudessa pelkästään matkapuhelinsignaaleista kootun ja anonymisoidun datan hyödyntäminen yleistyy sen sijaan, että käytettäisiin sovellusten sijaintitietoa.
Esimerkiksi Harvard Business Review’n tutkimusartikkelissa on todettu, että teleoperaattorien dataa voidaan käyttää kansanterveysuhkien torjumiseksi vastuullisessa ja anonymisoidussa muodossa. Lehti viittaa Telenorin ja paikallisten terveysviranomaisten yhteistyöhön, jolla on voitu mallintaa, ennustaa ja estää epidemioiden puhkeamista, viimeksi Norjassa ja Tanskassa.
Telenorin aiemmat tutkimukset Pakistanissa ja Bangladeshissa denguekuumeen ja malarian leviämisen ennustamiseksi osoittavat myös, että yhteen kerätty liikkuvuusdata parantaa epidemiologisten mallien tarkkuutta. Se myös parantaa hallitusten ja terveysviranomaisten mahdollisuuksia kohdentaa leviämistä rajoittavia toimenpiteitä ja avustustoimia. Huolta valvontayhteiskunnasta rauhoittaa tieto siitä, että matkapuhelinverkon datajäljistä selviää vain suurten joukkojen liikkeiden yleiskuva.
Liikkuvuusanalytiikan soveltamisella on vielä tautien leviämisen ennustamista huimasti enemmän potentiaalia. Sitä voidaan hyödyntää myös älykaupunkien suunnittelussa, ympäristöanalyyseissa ja matkailun sekä muiden koronasta kärsineiden elinkeinojen auttamisessa takaisin jaloilleen. Mahdollisuudet ovat rajattomat.
Yhteiskunta uudelleenarvioinnissa
”Koronapandemia on kiihdyttänyt ennennäkemätöntä maailmanlaajuista sosiaalista ja taloudellista muutosta, jonka toteutuminen olisi muuten kestänyt vuosia,” Telenorin tutkimusosaston varajohtaja Gorm Andreas Grønnevet sanoo.
Hän vakuuttaa, että paluuta vanhaan normaaliin ei enää ole. Grønnevet on yhdessä tutkimustiiminsä kanssa kehittänyt tässä artikkelissa esitellyt ennusteet.
"On selvää, että meidän täytyy pysähtyä pohtimaan, millaisia syvempiä muutostarpeita on tavoissamme pyörittää kaupunkeja, yrityksiä ja yhteisöjä. Pandemia pakottaa meidät ajattelemaan uudella tavalla; työtavat, asiakkaille tarjottavat palvelut sekä yhteiskunnallinen roolimme vaativat nopeampia muutoksia. Osa totutuista sosiaalisista ja taloudellisista tavoistamme toimia tulee muuttumaan. Niin hallitusten kuin johtajien on nyt aika arvioida uudelleen, mitä tulisi lopettaa, mitä aloittaa ja mitä nopeuttaa, kun siirrymme koronaviruksen jälkeiseen aikaan."
Tämä artikkeli on käännetty englanninkielisestä Telenor Groupin artikkelista Telenor’s Post-Pandemic Predictions.
Miltä näyttää maailma vuonna 2022? Tutustu vuoden 2022 kuumimpiin puheenaiheisiin ja lataa DNA:n Teknologiatrendit 2022 -opas!
