Kärjistetty “Myy päätelaite ja katoa paikalta”-malli ei vastaa enää nykypäivän ICT-palveluiden tarjoajille kohdistettuihin vaatimuksiin. Palvelun tulee koostua proaktiivisesta asiakkaan huolehtimisesta tuotteiden ja tuen osalta koko palvelun elinkaaren ajan, tukitoiminnot mukaan lukien.
Juuri näin palvelunhallintamalli on mallinnettu ja toteutettu DNA:lla, palvelunhallinnan osastopäällikkö Teemu Kaski vakuuttaa. Kurssin reivaamisessa on onnistuttu niin hyvin, että palvelunhallintaa ja palvelujohtamista edistävä IT Service Management Forum Finland ry (itSMF.fi) palkitsi DNA:n vuoden 2021 palvelujohtamisen teko -tittelillä. Perusteluissa kiitetään erityisesti kehitysohjelman tuomaa arvontuotantoa DNA:n yritysasiakkaiden tarpeisiin.
”Otamme palvelunhallinnan saralla seuraavia isompia askeleita jo tämän vuoden aikana. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta asiakkaidemme arki on tulevaisuudessa entistäkin mutkattomampaa. Tavoitteemme on, että asiakkaamme ovat markkinoiden tyytyväisimpiä”, Kaski kertoo.
Monitoimittajaympäristöt yleistyvät tulevaisuudessa eikä pelkkä laitemyynti enää vastaa ajan vaatimuksia. Tämä vaatii alan toimijoilta lisää uusia kyvykkyyksiä.
”Käytännössä pitää olla kyvykkyydet integroitua monitoimittajaympäristöihin, tai toimia johtavana toimittajana. Näistä meillä on jo tuotannossa kokemuksia esimerkiksi Espoossa”, Kaski sanoo.
Espoossa operoidaan jo API-rajapinnoilla – robotti vertailee dataa
DNA on ollut Espoon kaupungin tietoliikennepalveluiden toimittaja jo yli kymmenen vuoden ajan, ja on valittu jatkamaan roolissaan. Espoo päätti vuonna 2020 päivittää koko laajan tietoliikenneverkkonsa vastaamaan nykytarpeita. Mittava muutostyö saatiin vaiheittain valmiiksi vuoden 2021 aikana.
”Uusi palvelukokonaisuus tarkoittaa kuntalaisille entistä parempia julkisia palveluita, vähemmän katkoja ja häiriötilanteissa yhä nopeampaa vianselvitystä”, Espoon kaupungin tietoliikennepäällikkö Olli-Matti Kärkkäinen kuvailee kokonaisvaltaisen päivityksen hyötyjä.
Uudistus ei rajoitu kuntalaispalveluihin, vaan koskettaa isosti myös taloudenhallintaa ja päätöksentekoon liittyviä palveluita, joita ei voida toteuttaa pilvessä eikä ilman kunnon tietoliikenneverkkoa.
”Pohjalla on hyvin määritellyt API-rajapinnat, joissa syntyvää dataa robotti vertailee. Se tuottaa muun muassa virhelistoja, joiden avulla ongelmakohtiin voidaan helposti puuttua”, Kaski kuvailee.
Espoolle toteutetun ja moniin muihinkin ympäristöihin sopivan palvelumallin selkeänä etuna on, että se poistaa viiveitä, vapauttaa resursseja ja tuo määrämuotoista toimintaa perustekemiseen.
Kaski näkee Espoon kaltaisen mallin yleistyvän tulevaisuudessa. Mallissa ei tuoda tietoliikenneverkon osaksi juurikaan uusia fyysisiä laitteita, vaan rakennetaan palvelukerros nykyisen IT-arkkitehtuurin päälle.
Datan hallinta kovassa ytimessä – visioissa siintävät jo lohkoketjut
Mitä syvällisemmin mennään palvelunhallinnan ytimeen, sitä tärkeämmäksi muodostuu datan- ja tietokantojen hallinta. Palveluista muodostuva data pitää hallita yhteismitallisesti ja sitä täytyy jalostaa koko sen elinkaaren ajan. Näin on toimittava siinäkin tapauksessa, että kokonaisuudessa on erilaisia järjestelmiä.
Datan hallinta muuttuu ajan myötä Kasken mukaan helpommaksi. Visioissa siintävät jo ”lohkoketjut”, joissa data pysyy muuttumattomana ja validoituna kaiken aikaa.
”Palveluntarjoajana meillä pitää olla tekniset kyvykkyydet integroitua eri rajapintojen kautta esimerkiksi ITSM-järjestelmien osalta. Ja ilokseni voin todeta, että olemme tässä onnistuneet”, Kaski iloitsee.
Lue lisää: Espoossa IT-ylläpidon arki helpottui uudistuksen myötä – Millainen on hyvä nykyaikainen lähiverkko?
