Missä voi kohdata sulavaliikkeisiä humanoidirobotteja, testailla someinfluensserin valoilla ja ulkoisilla mikrofoneilla höystettyä unelmapuhelinta tai hämmästyä tekoälyn viimeisimmistä sovelluskohteista? Tietysti Mobile World Congressissa Barcelonassa.
Maailman suurin mobiiliteknologiatapahtuma kokosi jälleen lähes 100 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa: operaattoreita, verkkovalmistajia ja pilvipalveluntarjoajia. Itselleni tapahtuma toimii hyvänä kompassina, kun seuraan työni puolesta teknologioiden kehitystä. Niin myös tänä vuonna.
Turvallisuus on ollut Mobile World Congressin keskeinen teema jo useiden vuosien ajan. Tänä vuonna sen rinnalle nousi vahvasti suvereniteetti, eli kyky hallita ja varmistaa pääsy keskeisiin teknologioihin, erityisesti suhteessa globaaleihin pilvipalveluntarjoajiin. Keskusteluissa korostui tarve kehittää eurooppalaisia teknologisia vaihtoehtoja sekä määritellä selkeästi, millainen suvereniteetin taso on riittävä ja tarkoituksenmukainen.
Täydellinen irtautuminen globaalista teknologiaympäristöstä on epätodennäköistä, joten tavoitteena on löytää tasapaino itsenäisyyden ja kansainvälisen yhteistyön välillä.
Lisäksi tapahtuman vahva viesti oli, että tekoäly on nyt sisäänrakennettuna kaikkeen. Vaikka tekoäly on jo integroitu laajasti erilaisiin ratkaisuihin ja palveluihin, yritystasolla sen hyödyntäminen on edelleen hidasta. Organisaatiot kohtaavat merkittäviä haasteita datan yhtenäistämisessä ja hallinnassa, mikä johtaa usein siihen, että arvokas data jää hyödyntämättä jäsentämättömyytensä vuoksi. Lisäksi sisäisen tekoälyosaamisen puute vaikeuttaa tekoälyhankkeiden laajentamista ja skaalaamista.
Teknologian kehitys on edennyt harppauksin edelliseen vuoteen verrattuna. Tekoälyä on ujutettu lähes kaikkeen: verkon valvontaan ja ohjaukseen, puhelimiin ja robotiikkaan. Nämä viisi merkkiä verkon murroksesta olivat selkeästi havaittavissa MWC:n tunnelmassa:
1. Tekoäly osana verkkoa: Tekoäly on siirtymässä verkon keskiöön ja laajenee koko organisaation tasolle. Keskustelussa korostuu myös kulttuurinen näkökulma, kun yhä useampi organisaation jäsen toimii sekä teknologian käyttäjänä että kehittäjänä. Yritysten olisikin tärkeää hahmottaa, mitkä ovat keskeiset prosessit, joita voisi tehostaa ja ketkä tarvittaisiin mukaan muutokseen.
2. Digitalisaation arvo: Digitalisaation todellinen arvo ilmenee erityisesti yritysratkaisuissa. Yhteydet, data ja tekoäly yhdessä parantavat tuottavuutta, erityisesti tuotanto- ja asiakaspalveluprosesseissa. Pohjoismaissa olemme monella tapaa paremmin valmistautuneita seuraavaan kehitysvaiheeseen. Kun yhteydet, laskentateho ja tekoäly yhdistyvät, telekommunikaatiosta tulee entistä selkeämmin digitaalisen talouden käyttöjärjestelmä.
3. Resilienssi ja redundanssi: Toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovat nyt kovaa valuuttaa. Pohjoismainen yhteistyö, yhteiset turvallisuuskäytännöt ja verkkojen varmistaminen vahvistavat kriittistä infrastruktuuria ja sen kestävyyttä.
4. Datakeskusten muutos: Perinteiset IT-datakeskukset ovat muuttumassa tekoälydatakeskuksiksi. Tämä muutos vaatii enemmän dataa, tehokkaampaa laskentatehoa sekä lisää sähköä ja jäähdytystä. Suomi on tämän murroksen keskiössä. Meillä on jo suunnitteilla valtavia datakeskushankkeita, joiden myötä myös runkoverkkoja ja reittejä Suomesta vahvistetaan.
5. Operaattorialan murros: 6G- ja AI-RAN-teknologiat merkitsevät siirtymistä alustamalliin, jossa yhteydet ja tekoälyn laskentateho mahdollistavat uusia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkien infrastruktuurin älykäs hallinta tai liikenteen ohjaus.
Mobile World Congress tarjosi kattavan katsauksen teknologian tulevaisuuteen, erityisesti suvereniteetin ja tekoälyn näkökulmasta. On selvää, että digitalisaatio ja tekoäly tulevat olemaan keskeisiä tekijöitä, jotka muovaavat liiketoimintakäytäntöjä ja infrastruktuuria tulevaisuudessa. Suomi on sekä suvereniteetin että tekoälymurroksen paraatipaikalla ja hyvissä asemissa tulevaan.
Lue myös: Kohti autonomisia verkkoja – tekoälyn rooli verkkoinfran optimoinnissa kasvaa nopeasti
