Kun DNA pohti omaa ennustettaan vuoden 2020 teknologiatrendeiksi, ei kukaan aavistanut, millaisella digiloikalla vuosikymmen alkaa.
Korona olikin teknologiatrendien ennusteen musta joutsen. Se vauhditti montaa teknologista muutosta entisestään.
Aiempina vuosina teknologiatrendit ovat ehkäpä korostuneesti koskettaneet yrityksiä. Tänä vuonna moni trendi on läpileikannut koko Suomen ja vaikuttanut niin koululaisiin kuin yritysjohtajiinkin.
1. Suomi säntäsi kvanttitietokonekaupoille
Kesäkuussa teknologian tutkimuskeskus VTT kertoi, että se on saanut lähes 21 miljoonan euron rahoituksen Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen hankintaan.
Kvanttitietokone tulee yritysten ja korkeakoulujen käyttöön. Se tarjoaa valtavan suurteholaskentakapasiteetin, josta on hyötyä esimerkiksi luonnontieteissä ja vaikkapa geenitutkimuksessa.
Käytännössä kvanttitietokoneen tuoma laskentatehon kasvu helpottaa ja nopeuttaa vaikkapa monimutkaisia simulointeja. Kvanttitietokone on ollut kauan pelkkä konsepti paperilla, mutta viime vuosina kehitys on kiihtynyt.
Kvanttitietokone käyttää laskutoimitusten ratkomiseen niin sanottua kvanttimekaniikkaa, kvanttitilojen superpositiota.
2. 5G-arki alkaa
DNA rakentaa 5G-verkkoa nyt kiihtyvällä tahdilla. 5G-verkkoa on pystytetty tänäkin kesänä monelle uudelle alueelle, ja se on saatavilla jo yli 20 paikkakunnalla.
Keväällä moni havahtui siihen, että oman kodin tai työpaikan verkkoratkaisu ei välttämättä vastannutkaan nykyistä käyttöä. Kun 5G:n saatavuus paranee, hoitaa yhä useampi kodin tai toimiston verkkoyhteydet 5G-modeemin avulla.
Alkuvaiheessa 5G näkyy kaikille mobiilidatan käyttäjille kasvaneina nopeuksina ja esimerkiksi mahdollisuutena hoitaa kodin tai toimiston verkkoyhteydet 5G-modeemin avulla. Tämä auttaa etenkin niitä riittämättömien verkkoyhteyksien kanssa painivia yrityksiä ja kotitalouksia, joihin nopea valokuituyhteys ei yllä.
3. Tietoisuus omasta datajäljestä kasvaa
Keväällä Suomessa käytiin poikkeuksellisen laajaa keskustelua siitä, miten ihminen voi käyttää omaa dataansa. Keskustelun ytimessä oli koronan hillintään tarkoitettu sovellus, ja se on varmasti saanut monet suomalaiset pohtimaan, mihin ja miksi ihmiset antavat tietojaan.
Useat antavat tietoisesti datansa käyttöön, jotta he saisivat parempia palveluita. Moni suomalainen ei kuitenkaan vielä ymmärrä, että maksuton palvelu ei aina ole ilmainen vaan hintana voi olla juuri käyttäjän antama data.
Erilaiset tietovuodot ja GDPR ovat kasvattaneet ihmisten tietoisuutta omasta datasta. Moni on alkanut ymmärtää, että lopulta datan omistaa kuluttaja eikä yritys. Tänä vuonna yhä useampi onkin pohtinut, mitä hyötyjä datan antamisella voi saada.
4. Food tech tuo innovaatiot ruokapöytään
Ilmastonmuutos ja resurssien riittävyys ovat haastaneet ruuan tuotannon, ja tänä keväänä poikkeustila haastoi ruuan jakelun. Nämä ovat poikineet ja tulevat poikimaan monia teknologisia innovaatioita.
Food techillä tarkoitetaan ruokaan kytkeytyvää teknologiaa. Yksi food tech -esimerkki on suomalainen Solar Foods, joka valmistaa ilmasta sähkön avulla proteiinijauhetta.
Teknologista loikkaa on otettu myös ruuan verkkokaupassa. Tänä keväänä ruuan verkkokaupan kysyntä moninkertaistui, ja markkinoille on tullut hurjasti uusia yrityksiä ja palveluita. Jopa Michelin-ravintolat ovat perustaneet verkkokauppoja ja alkaneet viedä ravintolaelämystä kotiin.
5. Keskisuuret yritykset jatkavat ketteröitymistä
Ketteryys on ollut käytännössä jokaisen yrityksen agendalla, mutta menneen kevään myötä jähmeimmästäkin jätistä kuoriutui notkea kokeilija.
Kevät osoitti, miten tärkeä resilienssin rakentaminen organisaatioihin on. Resilientti organisaatio osaa paremmin tarttua muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin – tai viedä koko yrityksen toiminnan verkkoon parissa viikossa.
Tänä keväänä koko Suomi sai todella onnitella itseään ketteröitymisestä. Uusia menetelmiä ja työvälineitä otettiin käyttöön äärimmäisen nopeasti – ja todella hyvin tuloksin.
Lue lisää alkuvuoden kiinnostavimmista teknologiatrendeistä!
