Konenäön silmä ei väsy: napsii polttoainenäytteet oikeista paikoista

Muistatko vielä Kattivaaran margariinitehtaan, jonka liukuhihnalle Aku Ankka hakeutui vastentahtoisesti töihin? Akun työtehtäviin kuului paljon sellaista, jonka konenäkö hoitaa tehokkaammin.

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Aistien Internet -podcastin jaksosta "Näkö – IoT ei väsy koskaan ja huomaa kaiken".

Yksi tällainen innovaatio on tehty Kajaanissa, jossa Prometecin näytteenottorobotti napsii näytteet voimalaitoksille toimitettavasta biomassasta ja analysoi ne jopa saman tien. Aiemmin rekan lastin päälle on joutunut lapion kanssa kiipeilemään kuljettaja.

Voimalaitokset ovat erittäin kiinnostuneita polttoaineen laadusta, etenkin kosteudesta. Keskimäärin 90 prosenttia voimalaitoksen kuluista menee polttoaineeseen. Hinta määräytyy laadun mukaan.

”Ajattele, että itse tilaisit laadukasta koivupilkettä takkaan ja pihaan onkin tuotu märkä kuorikasa. Myös voimalaitos haluaa maksaa oikeasta laadusta oikean hinnan”, sanoo kajaanilaisen Prometecin teknologiajohtaja Henna Karlsson.

Kun polttoainetta kuljettava rekka tulee voimalaitokselle, se ohjataan teollisuushalliin. Konenäkö skannaa jokaisen rekka-auton ja tulkitsee, mikä on turvallinen kohta näytteenotolle. Järjestelmä tunnistaa esimerkiksi eri autotyypit ja tietää niiden rakenteet. Näin näytteenottokaira ei vaurioita autoa.

Konenäölle paras tila on periaatteessa pimeä. Ratkaisun lasersensorit eivät siedä päivänvaloa, joten robotin hallin valaistuksen pitää olla vakioitu.

Kyse ei ole vain rahasta. Rutikuiva lasti voi johtaa voimalassa pölysyttymiseen tai jopa pölyräjähdykseen, joka voi olla työntekijöille hengenvaarallinen.

Konenäköä on monessa paikassa

Näkeviä sensoreita on paljon esimerkiksi toimistoissa: liiketunnistin sytyttää valot ja kertoo tarvittaessa hälytysliikkeelle, onko tiloissa tunkeutuja. Niillä tutkitaan myös esimerkiksi rahtikontin täyttöastetta.

Konenäkö on käsitteenä jo hieman laajempi: se sisältää niin pullonpalautusautomaatin sensorit kuin kognitiivisemmankin konenäön. Kognitiivisesta konenäöstä on hyötyä nimenomaan esimerkiksi siellä Kattivaaran margariinitehtaalla, kun se oppii tunnistamaan erilaisia poikkeamia liukuhihnalla kulkevista tuotteista.

”Ihmissilmä ei näe kaikkia asioita. Konenäöllä voimme ottaa kuvasta tiettyjä aaltoalueita, jolloin virheen voi havaita. Konenäköratkaisu estää yksitoikkoisen työn laadun heikkenemistä. Yksi käytännön esimerkki on se, kun ilmastointiputken ympärille pursotetaan tiivistemassaa. Konenäöllä voi varmistua, että pursotusjälki on riittävän laadukasta”, oululaisen konenäköratkaisuja tuottavan Hiotun myynnistä ja projektinhallinnasta vastaava Heikki Anttila sanoo.

Aistien internet on 4-osainen podcast-sarja, jossa juontaja Sallamaari Muhonen ottaa kuulijoiden puolesta selkoa siitä, miten esineiden internet käytännössä toimii. Aihetta lähestytään tuntoa, hajua, kuuloa ja näköä aistivien antureiden kautta. Sarja on osa DNA:n Uuden työn ääniä -podcastia, jonka löydät Suplasta, Soundcloudista, Apple podcasteista tai suosikkisovelluksestasi!

Avainsanat:

IoT Muuttuva työ Tekoäly

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.