Perinteinen työkulttuuri monimuotoistuu ja kehittyy mobiiliin suuntaan. Kuinka tämä tulisi huomioida yrityksen kulttuurissa? Lue DNA:n Paula Miettisen terveiset Gartnerin ITXposta.
Lähivuosina yhä useammat tekevät päivittäistä työtä robottien ja erilaisten automaattien kanssa. Muutoksen hyödyt vaativat kulttuurin uudistamista.
Kun paperipyyhkeet alkavat loppua tavaratalon miestenhuoneen käsipyyhetelineestä, laite ilmoittaa itse puhtaanapitohenkilöstölle täyttötarpeesta. Näin asiakkaat välttävät tilanteen, jossa kuivauspaperia joutuisi etsimään epätoivoisesti vaikkapa omista taskuista.
Vastaavanlaiset mobiiliratkaisut yleistyvät nopealla vauhdilla töissä, joiden vielä jokin aika sitten saatoimme kuvitella olevan ”tietotekniikkavapaita”. Teollisen internetin eli IoT:n kehittyminen ja päätelaitteiden kirjon monipuolistuminen on kuitenkin avannut oven uusiin työtapoihin, jotka voivat tehostaa työtä ja parantaa palvelua erinomaisen paljon.
Mobiili työ vaatii uusia ratkaisuja
Uuden mobiilin työn leviäminen oli yksi keskeisiä teemoja muun muassa Gartnerin ITxpossa Barcelonassa marraskuussa.
”Siellä pohdittiin paljon, että työnantajien kannattaa harkita tarkkaan, millaisilla päätelaitteilla liikkuva työorganisaatio toimii optimaalisesti”, sanoo DNA:n yritysmarkkinoinnin johtaja Paula Miettinen.
Esimerkiksi älykellojen kaltaiset päälle puettavat laitteet voivat olla muutaman vuoden sisällä yleisin ratkaisu monissa ammateissa, joissa tekijä ei kaipaa suuria näyttöä eikä massiivista tiedonkäsittelykapasiteettia.
Toisinaan oikea ratkaisu voikin puolestaan olla robotti, joka suoriutuu monista asiakaspalvelutehtävistäkin ihmistä nopeammin ja paremmin. Gartner ennustaa, että vuonna 2020 ihminen keskustelee päivittäin enemmän erilaisten robottien kuin puolisonsa kanssa.
Monipuolisten mobiilien viestintäratkaisujen yleistymiseen on monta syytä. Tarve on kasvanut, koska työ itsessään on yhä useammin liikkuvaa. Ilman mobiilia viestintää, liike leventää kommunikaatiokuilua, mikä puolestaan voi heikentää asiakaspalvelua.
”Huonon asiakaskokemuksen tuottava yritys ei enää menesty kovenevassa kilpailussa, koska asiakkaalla on kaikilla toimialoilla aiempaa enemmän valinnan mahdollisuuksia”, sanoo Miettinen.
Muutos elää ja kuolee kulttuurin mukana
Robotit ja muu automaatio tehostavat ja parantavat asiakaspalvelua. Niihin liittyy kuitenkin muitakin haasteita kuin se, että illanvietto robotin kanssa tuntuu tylsältä ajatukselta.
”Uusi teknologia tuo hyötyjä vasta, kun organisaatio on käynyt läpi itseohjautuvia tiimejä synnyttävän kulttuurinmuutoksen. Uudessa kulttuurissa teknologiaan suhtaudutaan avoimesti, ja sitä hyödynnetään rohkeasti ja ketterästi”, Paula Miettinen muistuttaa.
Kulttuurimuutos puolestaan tapahtuu yleensä hitaammin kuin uusien ratkaisujen rakentaminen. Siksi työn muutokseen liittyy väistämättä kulttuurikonflikteja, joille pitää antaa aikaa. Oman henkilöstön näkemysten merkitystä ei tässä yhteydessä pidä aliarvioida.
Kulttuurimuutoksen tukeminen on yksi johdon keskeisiä tehtäviä. Käytännön tekijät kannattaa ottaa ajoissa mukaan jo ratkaisujen kehitystyöhön. Riittävä valmennus niiden käyttöön on perusedellytys, mutta se ei yksistään riitä.
”Kilpailuetu tulee siitä, että organisaatioon on luotu tarina, johon työntekijöiden sydämet ja mielet saa kiinnitettyä. Silloin jokainen osaa itse arvioida, tekeekö oikeita asioita”, sanoo Miettinen.
Lue lisää Paulan blogista.
