Kyberrosvot-podcastin syksyn 2026 jaksoissa on analysoitu hyökkäyksiä, jotka ovat pysäyttäneet autotehtaita, sekoittaneet lentokenttiä ja hyödyntäneet tekoälyä valtion järjestelmiin murtautumiseen. Asiantuntijavieraiden viesti on selvä: kaikkiin kriisitilanteisiin ei voi varautua täydellisesti, mutta niiden vaikutuksia voi pienentää hyvällä valmistautumisella.
Kyberkriisissä pelikirja auttaa alkuun, mutta päätökset tehdään epävarmuuden keskellä
Kriisin ensimmäisinä tunteina tietoa on vähän, mutta kriittisiä päätöksiä on pystyttävä tekemään heti alusta lähtien. Kaiken kattavaa käsikirjoitusta kriisien varalle ei voi laatia, sillä jokainen kriisi tuo mukanaan yllätyksiä.
Finnairin tietoturvajohtaja Timo Arndalin mukaan pelikirjan ei tarvitse olla täydellinen. Sen tehtävä ei ole ennustaa jokaista käännettä vaan varmistaa, ettei perusasioita tarvitse miettiä, kun kriisi puskee päälle. Arndal neuvoo erottamaan kriisihuoneessa faktat, oletukset ja huhut, koska niillä on eri painoarvo päätöksenteossa. Hän suosittelee kirjaamaan ylös, minkä tiedon varassa kukin päätös tehtiin. Silloin päätöstä on helpompi arvioida jälkikäteen.
Timo Arndal, Peter Nyman ja Kaapro Kanto keskustelevat Kyberrosvojen jaksossa 23 Euroopan lentokentät sekoittaneesta kyberhyökkäyksestä.
DNA:n kyberturvapalveluista vastaava johtaja Kaapro Kanto lisää, että johto kannattaa ottaa mukaan mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Jos johto otetaan mukaan vasta ongelman kasvettua vakavaksi, kriisin hallinnassa on saatettu menettää arvokasta aikaa. Toimitusjohtaja ei myöskään aina ole sopivin kriisijohtaja, koska tehtävä vaatii toisenlaista otetta kuin yrityksen päivittäinen johtaminen.
”Yrityksen koko ratkaisee, kuka kriisiä käytännössä johtaa. Isossa organisaatiossa mukana voi olla kyberjohtamisen ammattilainen, pienessä yrityksessä vastuu on usein yhden IT-vastaavan harteilla. Siksi kummassakin tapauksessa kannattaa sopia etukäteen, kuka tekee mitä”, hän kiteyttää.
Yhdessä harjoittelu selkeyttää roolit ja päätöksenteon – ennen kuin kriisi koettelee niitä
Kriisi ei välttämättä iske oman yrityksen ovelle. Yhden toimijan ongelma voi levitä nopeasti asiakkaisiin, kumppaneihin ja alihankkijoihin. Tätä tarinaa toistavat sekä Jaguar Land Roverin tuotannon pysäyttänyt hyökkäys että Collins Aerospaceen kohdistunut kiristyshaittaohjelma, jonka aiheuttama häiriö sekoitti lentokenttiä eri puolilla Eurooppaa.
AON Finlandin Sami Moilanen kehottaa yrityksiä tunnistamaan oman toimintansa kannalta kriittiset toimittajat ja palveluntarjoajat. Hänen testikysymyksensä on: ”Mitkä kolme digitaalista palvelua tai kumppania pysäyttäisivät liiketoiminnan huomenna, jos ne lakkaisivat toimimasta?” Jos vastausta ei tiedä, sen selvittämisestä on hyvä aloittaa.
Katariina Kannus, Sami Moilanen ja Peter Nyman keskustelevat Kyberrosvojen jaksossa 22 Jaguar Land Roverin tehtaiden tuotantokatkoksesta.
Finnairilla kriisejä harjoitellaan yhdessä eri liiketoimintojen, IT:n, toimittajien ja kumppanien kanssa. Arndalin mukaan keskustelut rooleista ja päätöksistä kannattaa käydä harjoituspöydässä eikä tositilanteessa. Jokainen harjoitus paljastaa jotain parannettavaa.
Kannon mielestä opettavaisimpia ovat olleet harjoitukset, joista osallistujat eivät tiedä etukäteen. Silloin toimintamallia ei ehdi kerrata ja yritys näkee, mihin sen oma osaaminen oikeasti riittää. Myös kriisistä palautumista kannattaa harjoitella: milloin kriisitilanne todetaan päättyneeksi, miten palataan normaaliin ja miten siitä viestitään ja kenelle.
Tekoäly kuuluu myös puolustuksen työkaluihin
Tekoäly on nopeuttanut kyberhyökkäyksiä ja kasvattanut niiden mittakaavaa. Visman tietoturvatestausyksikköä johtavan Joona Hoikkalan mukaan yksi ihminen voi nyt komentaa tekoälyn avulla kokonaista virtuaalista tiimiä.
Toni Vartiainen, Peter Nyman ja Joona Hoikkala keskustelevat Kyberrosvojen jaksossa 21 tekoälyllä tehdystä massiivisesta hyökkäyksestä Meksikon valtion järjestelmiin.
Puolustajilla on käytössään samat työkalut kuin hyökkääjillä – niitä on vain opittava käyttämään paremmin. Hoikkala neuvoo rakentamaan puolustuksen kerroksittain ja varautumaan siihen, että hyökkääjä pääsee jossain vaiheessa sisään.
”Perusasiat eivät ole vanhentuneet. Yritys ei voi puolustaa sellaista, minkä olemassaolosta se ei tiedä. Siksi ajantasainen tieto omista järjestelmistä ja ohjelmistojen päivittäminen ovat edelleen fiksun suojautumisen ydin”, hän lisää.
Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Martti Lehto uskoo, että täysin automatisoitu puolustus on tulevaisuudessa vahvin suoja kyberuhkia vastaan, sillä ihmiset ovat tietoturvan hitain lenkki.
DNA:n kyberturvallisuusliiketoiminnan johtaja Toni Vartiainen kehottaa yrityksiä laatimaan kyberautomaatiostrategian, sillä yhä nopeampiin ja laajempiin hyökkäyksiin on pystyttävä reagoimaan lähes reaaliajassa. Samalla kun yritykset investoivat ympäri vuorokauden palvelevaan asiakaspalveluun ja myynnin automaatioon, myös tietoturvaa on kehitettävä pysymään hyökkääjien vauhdissa.
Kun tulipalot on sammutettu, jäljelle jää kysymys: kuka korvaa vahingot?
Kyberhyökkäyksen suurin kustannus syntyy usein liiketoiminnan keskeytymisestä. Kun liiketoiminta seisoo ja kate katoaa, yrityksen kiinteät kulut juoksevat edelleen. Kybervakuutus voi siirtää osan tästä riskistä pois yrityksen harteilta. Pienemmälle yritykselle se tarjoaa myös tukiverkoston, jonka kautta saa nopeasti avuksi forensiikan, juridiikan ja viestinnän ammattilaiset. Moilanen kehottaa silti tarkistamaan, riittääkö vakuutusmäärä kattamaan pahimman mahdollisen vahingon.
Kaikkia kyberkriisin seurauksia ei voi mitata rahassa tai korvata vakuutuksella. Mainehaitta voi aiheuttaa menetyksiä vielä pitkään sen jälkeen, kun järjestelmät on saatu takaisin käyttöön. DNA:n kyberturvallisuuden kehityspäällikkö Katariina Kannus muistuttaa, ettei kybervakuutus korvaa organisaation omaa kyberturvallisuustyötä. Yrityksen on tunnistettava kriittiset riippuvuutensa, sovittava toimintatavat ja harjoiteltava kyberhäiriöiden varalta, jotta liiketoiminta voi jatkua myös kriisissä.
Mainehaittaan vaikuttaa myös se, miten yritys toimii hyökkäyksen aikana ja sen jälkeen. Kyberrosvot-podcastin asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että luottamus syntyy avoimesta ja selkeästä kriisiviestinnästä. Luottamus auttaa pitämään liiketoiminnan käynnissä silloinkin, kun järjestelmät pimenevät.
Varaudu viisaasti ja kuuntele Kyberrosvot-podcastin jaksot!
