Tekoäly ei ole tehnyt kyberrikollisista taikureita, jotka keksivät ennennäkemättömiä tapoja murtautua yritysten järjestelmiin. Se on kuitenkin muuttanut radikaalisti sitä, kuinka nopeasti ja laajassa mittakaavassa tuttuja hyökkäyskeinoja voidaan käyttää. Yritysten on nyt pystyttävä vastaamaan hyökkäyksiin aivan uudella nopeudella.
Visman tietoturvatestaamisen johtaja Joona Hoikkala on työskennellyt urallaan monipuolisesti sekä hyökkäävän että puolustavan tietoturvan ja avoimen lähdekoodin kehityksen parissa. Viime aikoina hän on seurannut tiiviisti tekoälyn nopeasti kasvavaa roolia kyberhyökkäyksissä.
”Tekoäly ei ole enää vain generatiivisen tekoälyn sovellus, jolta kysytään asioita, vaan yhä aktiivisempi ja autonomisempi toimija. Muutos on ollut käsittämättömän nopea”, Hoikkala kuvailee.
Yritysten kannalta kyse ei ole vain uuteen teknologiaan liittyvästä riskistä. Kun hyökkäysten nopeus ja mittakaava kasvavat, vaikutukset ulottuvat suoraan liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Tekoäly vie kyberhyökkäykset konenopeuteen
Hoikkala näkee tekoälyn suurimpana muutoksena siirtymän kohti machine speediä eli konenopeutta.
Uusista tietoturvahaavoittuvuuksista julkaistaan jatkuvasti tietoa kansainvälisissä tietokannoissa, kuten CVE-järjestelmässä, jotta yritykset voivat tunnistaa ja korjata järjestelmiensä heikkouksia. Sama tieto on kuitenkin myös hyökkääjien käytettävissä. Tekoäly voi seurata löydöksiä automaattisesti ja valjastaa suuren määrän agentteja selvittämään, miten niitä voisi hyödyntää hyökkäyksissä.
”Aiemmin haavoittuvuuksien hyödyntämiseen saattoi kulua kuukausia tai jopa vuosia. Nyt haavoittuvuus voidaan aseistaa alle 24 tunnissa, ja sen hyödyntäminen voidaan skaalata globaaliksi sekunneissa”, Hoikkala kertoo.
Tekoälyagentit voivat hoitaa useita hyökkäyksen työvaiheita rinnakkain, mikä moninkertaistaa kyberrikollisten kapasiteetin.
”Kokemattomasta rikollisesta ei tule tekoälyn avulla automaattisesti huippuhakkeria. Mitä enemmän osaamista hyökkääjällä on ennestään, sitä tehokkaammin hän pystyy hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia.”
Miltä tekoälyavusteinen hyökkäys suomalaisyritykseen voisi näyttää?
Tekoälyavusteinen kyberhyökkäys ei välttämättä näytä ulospäin kovin futuristiselta. Se voi alkaa automatisoidulla tiedustelulla, jossa tekoäly kartoittaa minuuteissa yrityksen julkisen IT-ympäristön ja etsii esimerkiksi unohtuneita palvelimia ja päivittämättömiä järjestelmiä.
”Hyökkääjä löytää yrityksen siivouskaapissa pyörivän unohtuneen palvelimen todennäköisesti nopeammin kuin yritys itse, jos omaa ympäristöä ei tunneta ja seurata aktiivisesti”, Hoikkala muistuttaa.
Hyökkääjä voi päästä yrityksen järjestelmiin esimerkiksi haavoittuvuuden tai kalastelun avulla. Tämän jälkeen hän tutkii sisäverkkoa ja pyrkii leviämään muihin järjestelmiin. Lopulta hyökkääjä voi levittää kiristyshaittaohjelman, joka salaa yrityksen tiedot, tai kiristää yritystä uhkaamalla julkaista varastamansa tiedot.
Hoikkalan mukaan yritysten tietoturvassa on perinteisesti keskitytty vahvan ulkoisen suojamuurin rakentamiseen. Sen läpi päästyään hyökkääjä voi kuitenkin löytää sisäverkosta heikommin suojattuja järjestelmiä, joita tekoäly auttaa hyödyntämään entistä nopeammin.
Kirjoitusvirhe tai kapulakieli eivät enää paljasta huijaria
Tekoäly tekee myös sosiaalisesta manipuloinnista uskottavampaa. Vielä muutama vuosi sitten huijausviestin saattoi tunnistaa kömpelöstä kielestä tai yleisluontoisesta sisällöstä. Nyt tekoäly pystyy tuottamaan sujuvaa suomea ja räätälöimään viestin vastaanottajalleen.
”Hyökkääjä voi esimerkiksi kerätä julkisista lähteistä tietoa henkilön työstä, vapaa-ajasta ja kiinnostuksenkohteista. Näiden tietojen pohjalta voidaan luoda hyvin uskottava yhteydenotto”, Hoikkala kertoo.
Tekoälyllä voidaan jäljitellä uskottavasti ihmisen ääntä ja ulkonäköä, minkä vuoksi tuttuun ääneen tai kasvoihin ei voi enää automaattisesti luottaa. Organisaatioiden onkin kehitettävä toimintatapojaan niin, että esimerkiksi maksupyyntöjen ja muiden kriittisten toimeksiantojen aitous voidaan varmistaa myös muilla keinoin.
Miten yritysten pitäisi vastata kiihtyvään uhkaan?
Hyökkääjälle riittää yksi onnistunut sisäänpääsy, kun taas puolustajan on onnistuttava jatkuvasti. Tekoälyn tuoma nopeus tekee tästä asetelmasta entistä haastavamman ja edellyttää yrityksiltä jatkuvaa havainnointia sekä nopeampaa reagointia.
Ensimmäinen edellytys on ajantasainen käsitys omasta IT-ympäristöstä: mitä järjestelmiä ja palvelimia yrityksellä on käytössään, mitä niistä näkyy ulkomaailmaan ja missä mahdolliset haavoittuvuudet sijaitsevat.
”Tietoturva vaatii jatkuvaa testaamista ja valvontaa. Se, mikä on turvallista tänään, ei välttämättä ole sitä enää huomenna. Tietoturvapaikkausten nopeus pitäisi nostaa johdon mittariksi”, Hoikkala pohtii.
Perusasioilla pääsee pitkälle. Monivaiheinen tunnistautuminen ja modernit kirjautumistavat, kuten passkeyt, pienentävät riskejä tilanteissa, joissa käyttäjätunnukset ja salasanat ovat jo päätyneet vääriin käsiin.
Tekoäly on myös puolustajan mahdollisuus
Tekoälyä voidaan hyödyntää puolustuksessa esimerkiksi haavoittuvuuksien löytämiseen, lokitietojen analysointiin, poikkeavan toiminnan havaitsemiseen ja korjausten automatisointiin.
”Puolustajilla on mahdollisuus pysyä hyökkääjien edellä, kunhan uskallamme ottaa samat teknologiat käyttöön”, Hoikkala muistuttaa.
Tekoäly muodostaa myös kokonaan uuden hyökkäyspinnan. Organisaatioiden omat tekoälysovellukset ja agentit voivat saada pääsyn yrityksen dataan ja järjestelmiin. Mitä itsenäisemmin agentti saa toimia, sitä tärkeämpää on rajata sen oikeudet ja tuoda sen toiminta tietoturvavalvonnan piiriin.
”AI-agentin voi ajatella uutena sisäpiiriuhkana. Jos sille annetaan liikaa oikeuksia sekä mahdollisuus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti, se myös käyttää niitä”, Hoikkala varoittaa.
Suomessa yrityksillä on hyvät lähtökohdat vastata muuttuvaan uhkakenttään. Tiivis viranomaisyhteistyö, Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntemus ja kansalliset tietoturvaharjoitukset luovat vahvan perustan kyberuhkiin varautumiselle.
”Ratkaisevaa on, miten nopeasti yritykset ryhtyvät toimiin. Emme voi jäädä odottamaan, että tekoälyn muuttama kyberuhkaympäristö rauhoittuisi. Seuraukset ovat todellisia.”
Hoikkala vieraili Kyberrosvot-podcastissa analysoimassa Meksikon valtion viranomaiseen kohdistunutta kyberhyökkäystä, jossa tekoälyllä oli merkittävä rooli. Kuuntele jakso!
Kaikki Kyberrosvot-jaksot löydät täältä!
