Datakeskusinvestointien miljardiluvut pyörivät otsikoissa. Hyödystä vallitsee kuitenkin epätietoisuus: ovatko datakeskukset uhka sähköverkolle vai mahdollisuus yhteiskunnalle?
Investointeja on ruodittu erityisesti energiankulutuksen ja työpaikkojen näkökulmasta. Eniten huomiota pitäisi kiinnittää energiantuotantoon ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Molemmilla on vahva linkki sekä kansalliseen huoltovarmuuteen että innovaatioiden kehittämiseen.
Datakeskusten vaatiman energia- ja tietoliikennekapasiteetin rakentaminen tarkoittaa merkittäviä investointeja Suomeen. Tänne saapuvat toimijat panostavat Suomen infrastruktuurin vahvistamiseen ostamalla rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavia palveluita kaupallisilta palveluntarjoajilta.
Kasvava kysyntä vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiatuotantoon
Datakeskustoimijat haluavat käyttää kestävästi tuotettua energiaa, jotta ne saavuttavat ympäristötavoitteensa ja parantavat energiatehokkuuttaan. Ne vauhdittavat tuuli- ja aurinkovoiman kaltaisen uusiutuvan energiantuotannon rakentamista ja innovointia lisäämällä kysyntää. Hukkalämmön hyötykäyttö ja edelleenvälittäminen kaukolämpöverkkoihin tukee kestävää kehitystä.
Datakeskusten pelätty suuri sähkönkulutus ei ole tasaista: ne voivat säädellä energiankäyttöään ja siten tasoittaa kulutuspiikkejä. Tähän kannustaminen vakauttaa tehokkaasti Suomen sähköverkkoa esimerkiksi kulutuspiikkien tai tuotannon tehovaihteluiden aikana.
Leveämmät hartiat digitaalisen infrastruktuurin turvaamiseen
Energian ohella datakeskustoimijoita kiinnostaa digitaalinen infrastruktuuri. Niiden vaatimukset ja investoinnit kehittävät samalla kansallisten tietoliikennepalveluidemme resilienssiä. Paikallisesti tarjolla olevat konesaliresurssit sekä yhä vahvemmat ja vikasietoisemmat yhteydet Suomen sisällä ja Suomesta maailmalle ovat turvallisuustekijä maailman myllerryksessä.
Mitä enemmän ja mitä merkittävämpää dataa ja prosessorikapasiteettia Suomessa on, sitä useamman tahon intressissä on varmistaa palvelujen saatavuus kaikissa tilanteissa.
Suomen laadukas runkoverkko, lyhyen viiveen ja laajan kaistan tarjoavat 5G-verkot sekä kiinteähintainen mobiilidata muodostavat perustan innovaatioille, jotka ovat kaikkien käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Datakeskukset varmistavat, että kattavasti turvattu lyhyen latenssin tietoliikenne on jatkossakin Suomessa tasolla, joka mahdollistaa tulevaisuuden sovellusten tehokkaan toiminnan ja globaalin edelläkävijyyden teköälynkin aikakaudella.
Tehokas laskentakapasiteetti houkuttaa tutkimusta ja kehitystä
Datakeskuksia kritisoidaan siitä, etteivät ne tuota työpaikkoja. Datakeskusten kerrannaisvaikutuksina voi kuitenkin syntyä jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, jos suunnitellut hankkeet toteutuvat. Tämä arvio sisältää koko arvoketjun, mukaan lukien datakeskusten tarvitsemat uudet palvelut ja niiden mahdollistaman uuden liiketoiminnan.
Esimerkiksi tekoälyyn liittyvä tutkimus ja kehitys sijoittuu usein lähelle tehokasta laskentakapasiteettia. Tämän alueen innovaatiot ovat keskeisessä roolissa viidennessä teollisessa vallankumouksessa, jonka ytimessä on ihmisen ja teknologian tiivistyvä yhteistyö. Tekoäly on uudistumisen mahdollistaja, jonka avulla voimme rakentaa uutta, kansainvälistä ja skaalautuvaa liiketoimintaa.
Paikallistaloudelle datakeskusinvestoinnit voivat olla jo itsessään hyvinkin merkittäviä piristysruiskeita. Teollisten työpaikkojen vähentymisen vastapainoksi muutamatkin uudet työmahdollisuudet ovat tervetulleita. Datakeskukset tuovat kunnille kiinteistöverotuloja, jotka esimerkiksi Haminassa ovat jo osoittautuneet merkittäviksi. Uuden elämän tarjoaminen vanhoille tehdasalueille on sekin arvokasta.
Digiteknologian solmukohta on ihanteellinen kasvualusta
On ymmärrettävää, että kriittisiä ääniä nousee, mutta katse on suunnattava pidemmälle. Nyt punnitaan, millaiset edellytykset Suomessa luodaan nousevien teknologioiden perustalle, pilvelle. Meidän pitäisi nähdä datakeskusinvestoinnit uutena kasvualustana ja ottaa hyöty irti tästä tuhannen taalan paikasta.
Infrastruktuurilla on tiivis linkki osaamistarpeisiin ja koulutustarjontaan. Mitä parempi infrastruktuuri Suomessa on, sitä enemmän täällä tulee olemaan kysyntää esimerkiksi kyberturvan, kvanttiteknologian ja tekoälyn huippuosaajille. Esimerkiksi Japaniin perustettiin vastikään kvanttiteknologian osaamiskeskus, ja tavoitteeksi on asetettu nousu alan kärkimaaksi. Mitä tekee Suomi?
Massiiviset datakeskukset voivat nostaa Suomen keskeiseksi digiteknologian ja tekoälyn solmukohdaksi Euroopassa – jos varmistamme, että toimintaympäristö on niille houkutteleva. Investoinnit ovat siemen kasvulle.
Datan siirtonopeus on ratkaisevaa monilla toimialoilla. Lue lisää kiinteän 5G-yhteyden merkityksestä ja eri vaihtoehtojen ominaisuuksista.
