Blogit

Automaattisia vai älykkäitä ratkaisuja?

Laitteista ei tule älykkäämpiä siten, että niiden tuottamaa dataa ryhdytään keräämään. Laitteista tulee älykkäitä, kun ne pystyvät itse tekemään päätöksiä autonomisesti tai muiden laitteiden kanssa keskustelemalla. Esineiden internet on tietysti mukana kaikessa, mutta lopulta kuitenkin vain työkalu älykkyyden saavuttamisessa.

Päärooleja tulevat näyttelemään tekoäly ja verkon reunalla tapahtuva laskenta, tuttavallisemmin Edge Computing.

Tekoälyn ulottaminen jokaiseen yksittäiseen laitteeseen nostaisi laitteiden kustannukset usein liian korkeiksi. Älykkyyden pitää sijaita laitteen ulkopuolella, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä reaaliaikaisuuden takaamiseksi.

Pilvipalveluissa riittää tehoa ja kapasiteettia tekoälyn pyörittämiseen, mutta kaiken datan lähettäminen pilveen ei ole tehokasta.

Tekoälyn pitää siis sijaita jossain lähempänä ja verkon reuna-alueet ovat loogisin ratkaisu.

Verkon reunalla toimiva tekoäly mahdollistaa myös eri ekosysteemien keskustelemisen paikallisesti. Muun muassa älykkäät kaupungit tulevat rakentumaan useiden eri toimijoiden ekosysteemien ympärille.

Kuvaava esimerkki on vaikkapa hälytysajoneuvojen liikkumisen optimointi. Katuvalojen ja liikennevalojen ohjausjärjestelmät saattavat tulla yhdeltä valmistajalta ja pelastuslaitoksen järjestelmät toiselta. Silloin kun ambulanssilla on kiire, täytyy tiedon kuitenkin liikkua liukkaasti järjestelmien välillä, jotta valot ohjautuvat antamaan tietä.

Kaikkea tätä tietoa ei kannata kierrättää keskitetyn järjestelmän kautta vaan järjestelmät voivat keskustella ja tehdä päätökset keskenään paikallisesti. Keskusjärjestelmien pitää tietää mitä on tapahtunut, mutta niiden kautta ei kannata kierrättää päätöstä tietyn lampun sytyttämisestä.

Älykäs kaupunki on laboratorio, jossa yritysten ja yhteisöjen tulevaisuuden mahdollisuudet punnitaan.

Nykyiset toiminnot pystytään jo usein automatisoimaan, mutta se ei vielä tee ratkaisuista älykkäitä.

Laitteiden itsenäinen ja keskinäinen päätöksenteko tuo ”älyn” älykkäisiin laitteisiin ja ratkaisuihin. Kannattaakin siis miettiä, haluaako tulevaisuudessa tehdä automaattisia vai älykkäitä ratkaisuja. IoT on joka tapauksessa kummankin taustalla.

Tutustu myös DNA:n uuteen lyhytdokumenttisarjaan Hyvä paha digitalisaatio. Siinä toimittajat Ivan Puopolo ja Kristiina Komulainen haastattelevat eri alojen asiantuntijoita tavoitteenaan tuoda digitalisaatio ja sen ilmiöt lähemmäs yritysten ja yksityisten ihmisten arkea.

Avainsanat:

Digitalisaatio Tekoäly IoT

Lue lisää uudesta työstä

3/2024 DNA Yrityksille

DNA:n vahvat pohjoismaiset hartiat takaavat sujuvat digipalvelut läpi Pohjolan

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Katsaus kyberturvan nykytilaan – kyberresilienssin vahvistaminen on välttämätöntä

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Valokuitu vai 5G FWA – tiedätkö nämä 5 asiaa kiinteästä 5G-yhteydestä?

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Näin ennakoit kustannukset: hanki mobiililaitteet palveluna

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.