Tekoälyyn liittyvältä uutisoinnilta on ollut vaikea välttyä viimeisen vuoden aikana. Teknologian ripeä kehitys ja sen ilmestyminen jokaisen tietokoneen käyttäjän ulottuville luo uhkakuvista huolimatta myös mittavia mahdollisuuksia.
Ensiksi on ratkaistava kysymys: mitä tekoälyllä tarkoitetaan?
Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa tekoäly näyttäytyy usein kostonhimoisena tai tuhoavana, oman tietoisuuden saavuttavana voimana, joka eliminoi jokaisen, joka uskaltaa astua sen tielle. Terminator-elokuvassa Yhdysvaltain sotilasjärjestelmien hallintaan käytetty tekoäly nimeltä Skynet kehittyy tietoiseksi ja lopputuloksena on sukupuuton partaalla hoippuva ihmiskunta. Matrix-trilogiassa tekoäly on ottanut saastuneen ja tuhoutuneen planeetan sekä ihmiset haltuunsa ja kasvattaa ihmisiä punaisessa liemessä lilluviksi oman toimintansa virtapattereiksi. 2001: Avaruusseikkailu esittelee keskustietokone HAL-9000:n, joka ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja listii tieltään erimieliset.
Todellisuus on kuitenkin paljon tylsempi.
Euroopan parlamentin sivuilta löytyvän määritelmän mukaan ”Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Sen avulla tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän. Tekoälyjärjestelmät kykenevät muokkaamaan käytöstään tiettyyn pisteeseen asti analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia ja työskentelemällä itsenäisesti.”
Toinen määritelmä näkee tekoälyn yksinkertaisesti automaation yhdistämisenä analytiikkaan.
Olennaisempaa silti lienee, mitä tekoäly tekee tai mitä sillä saadaan aikaan.
Tekoälyä käytetään esimerkiksi toiminnan tehostamiseen älykkäillä prosesseilla tai ihmistyön korvaamiseen kokonaan automaatiolla. Tekoäly ei varsinaisesti ole erityisen uusi keksintö vaan arjesta tutut asiat, kuten Netflixin elokuvasuositukset, perustuvat edistyneeseen automatisoituun analytiikkaan ja koneoppimiseen.
Jos yllä oleva kuulostaa kovin tekniseltä, sitä se osin onkin. Esimerkiksi tunneäly, sosiaalinen älykkyys tai huumorintaju ovat sellaisia inhimilliseen toimintaan liittyviä asioita, johon tekoälyllä on vielä pitkä matka kuljettavana. Tekoälyn maailmanherruutta saamme siis jäädä ainakin vielä odottelemaan.
Mihin kaikkeen tekoälystä on sitten iloa?
Kun puhutaan tekoälystä, viitataan yleensä niin sanottuun heikkoon tekoälyyn (Weak AI, Narrow AI), eli sovellettuun tekoälyyn (Applied AI), joka kykenee ratkaisemaan tai tekemään yhtä tehtävää kerrallaan. Sovelluskohteita on monia, ja ne vaihtelevat hyvin arkisista ja tutuista asioista (Google-haku, Netflixin suositusalgoritmi) luoviin ja tietotyötä uudistaviin työkaluihin kuten ChatGPT:hen tai tekoälytaideohjelma Midjourneyyn.
Kaikki nykyiset tekoälyratkaisut perustuvat heikkoon tekoälyyn. Tekoälyn tehtäväksi voidaan antaa esimerkiksi hermokanavan paikantaminen röntgenkuvista tai erilaisia tekoäly- ja koneoppimismalleja yhdistävien digitaalisten kaksosten luominen ilmakehän prosesseista, jonka tavoitteena ymmärtää ilmakehän aerosolien muodostuminen. Jatkuvasti kasvava laskentateho yhdistettynä tekoälyn kykyyn tunnistaa, järjestää ja analysoida valtavia tietomassoja mahdollistavat siten esimerkiksi sairauksien ja ilmastonmuutoksen syvällisemmän ymmärtämisen.
Yrityksille tekoäly mahdollistaa uuden sukupolven tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.
Yrityksille tekoäly mahdollistaa uuden sukupolven tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, vaikkapa kiertotaloudessa, maanviljelyssä tai terveydenhuollossa. Tekoälyn on valjastanut hyötykäyttöön esimerkiksi suomalainen Aiforia, jonka tarjoamalla ratkaisulla edistetään kudosnäytteiden analyysiä.
Tekoälyn avulla voidaan myös optimoida logistiikkaa, parantaa koneiden huoltoa, tehostaa tuotantoa ja laatua, parantaa asiakaspalvelua sekä säästää energiaa.
Jokapäiväisessä työssä tekoälyllä on myös potentiaalia vapauttaa meitä rutiinitehtävistä ja mahdollistaa siten keskittyminen luovaan ja monimutkaisempaan – usein myös mielekkäämpään – työhön.
Tekoälystä saa vauhtia, mutta pysy itse ruorissa ja pidä jäitä hatussa
Tekoälyn tuottamaan tietoon kannattaa aina suhtautua kriittisesti. Tekoälyjärjestelmät tekevät valintoja olemassa olevan tiedon pohjalta, minkä lisäksi on muistettava, että data ei ole ikinä neutraalia tai tasa-arvoista vaan eriasteisesti vinoutunutta ja epäkattavaa. Siksi onkin vaara, että vinoutuneeseen ja aukkoiseen dataan nojaava järjestelmä tuottaa ja uusintaa tulevaisuudessakin epätasa-arvoista maailmaa ja vajavaista tietoa.
Meemihassutteluista on lyhyt matka todellisuutta vääristelevän tiedon välittämiseen, mikä voi pahimmassa tapauksessa järkyttää jopa yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa.
Samoin deep fake -videoiden käyttö informaatiovaikuttamisen välineenä on otettava tosissaan. Deep fake -videoilla tarkoitetaan tietokonemallinnettuja aidon näköisiä videoväärennöksiä, joissa (usein julkisuuden-) henkilö sanoo tai tekee asioita, joita ei oikeasti ole tehnyt. Meemihassutteluista on lyhyt matka todellisuutta vääristelevän tiedon välittämiseen, mikä voi pahimmassa tapauksessa järkyttää jopa yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa.
Huolta on herättänyt myös tekoälyn käyttäminen kasvojentunnistuksessa tai yksityishenkilöiden seuraamisessa ja profiloimisessa verkossa, millä on puolestaan vaikutuksia tiedon- ja yksityisyyden suojaan.
Siksi muun muassa EU:ssa sorvataan parhaillaan tekoälyasetusta, jolla voidaan estää tekoäly teknologian hyödyntämisen ylilyönnit. Asetuksella halutaan esimerkiksi estää ihmisten luokittelu. Se tarkoittaa sitä, että EU:ssa Kiinan kaltainen Social Credit System, jolla valtio seuraa ja pisteyttää kansalaisiaan, ei olisi sallittu.
EU:n ehdotuksessa myös muita suuren riskin järjestelmiä arvioidaan huolellisesti ennen niiden markkinoille saattamista – ja koko niiden elinkaaren ajan. Sellaisiksi lasketaan esimerkiksi kriittiset infrastruktuurit (esimerkiksi liikenteessä), jotka voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden tai yleissivistävä tai ammatillinen koulutus, joka voi määrittää henkilön pääsyn koulutukseen ja työuralle (esimerkiksi kokeiden pisteytys).
Tekoäly ei siis ole toista tulemistaan odottava messias mutta ei tuomipäivän ratsastajakaan. Se on juuri sitä, mitä me, ihmiset, siitä teemme ja annamme luvan tehdä.
Mitä tekoäly tarkoittaa tietoturvan kannalta? Lue lisää!
