Osana MBA-opintojani tein vuonna 2013 opintomatkan Etelä-Koreaan ja Kiinaan, jossa vierailimme useissa korkean teknologian, autoteollisuuden ja valmistavan teollisuuden yrityksissä sekä yliopistoissa. Molemmissa maissa näkyivät vahva tulevaisuudenusko ja mittavat investoinnit nouseviin teknologioihin. Sittemmin ne ovat vahvistaneet asemaansa maailman johtavina teknologia- ja teollisuusmaina.
Yksi vierailukohteistamme oli puhelinlatureita valmistava yritys. Sen tuotantolinjalla työskenteli Kiinassa 13 henkilöä, kun vastaavalla linjalla Suomessa oli seitsemän vuotta aiemmin työskennellyt vain kuusi. Henkilötyön tuottavuus ei siis ollut Kiinassa parempi, mutta huomattavasti matalampi palkkataso teki tuotannosta edullisempaa.
Kiinan kustannus- ja palkkataso on vuosien mittaan noussut ja paine tuottavuuden parantamiseen kasvanut. Samalla maahan on kuitenkin syntynyt merkittävä kilpailuetu: valtava määrä teollista tuotantoa ja tuotannollista osaamista, jonka päälle automaatiota, robotiikkaa ja tekoälyä voidaan nyt rakentaa.
Kiina rakensi teollisesta tuotannosta uuden kilpailuedun
Kehityksen mittakaava näkyy Stanfordin yliopiston Institute for Human-Centered Artificial Intelligencen vuosittaisessa AI Indexissä. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen ero tekoälymallien suorituskyvyssä on käytännössä kaventunut. Yhdysvallat tuottaa edelleen enemmän huipputason tekoälymalleja ja vaikuttavampia patentteja, mutta Kiina johtaa muun muassa julkaisumäärissä, viittauksissa, patenttituotannossa ja teollisuusrobottien asennuksissa.
Teollisuusrobotiikan luvut konkretisoivat muutosta. Kiina asentaa nykyään enemmän teollisuusrobotteja kuin muu maailma yhteensä. Vuonna 2024 sen osuus maailman uusista teollisuusrobottien asennuksista oli 54 prosenttia. Vuonna 2013, jolloin itse vierailin maassa, osuus oli noin 21 prosenttia. Samaan aikaan robottiasennusten määrä laski useilla suurilla teollisuusmarkkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa ja Italiassa.
Kiina on siis onnistunut kääntämään teollisen tuotantonsa automaation ja robotiikan avulla uudeksi kilpailukyvyn lähteeksi. Euroopan kannalta kysymys kuuluu: pystymmekö tekemään saman?
Seuraava askel on autonominen teollisuus
Kuvittele tulevaisuuden tehdas, jonka haluamme rakentaa jo tänään. Autonomiset robotit ja lavetit liikkuvat tuotannossa, tekoäly ohjaa tuotantolinjoja, digitaaliset kaksoset toimivat reaaliajassa ja tuhannet sensorit tuottavat jatkuvasti tietoa toiminnan tueksi.
Kyse ei ole enää vain teollisesta automaatiosta vaan siirtymästä kohti autonomista teollisuutta. Hyödyt näkyvät tehokkuudessa, turvallisuudessa ja kestävyydessä – mutta ennen kaikkea mahdollisuutena synnyttää uutta liiketoimintaa.
Kielimallien eli LLM:ien rinnalle ovat nousemassa käyttäytymismallit eli LBM:t, joissa tekoäly ja robotit oppivat ihmisen toimintaa ja päätöksentekoa. Yhdistettynä robottien sensoreihin tämä mahdollistaa itsenäisemmän oppimisen ja sopeutumisen sekä vähentää manuaalisen ohjelmoinnin tarvetta.
Samalla ratkaistavaksi nousevat kysymykset datan hyödyntämisestä, päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja vastuista. Teknologian tavoitteena on oltava ihmistyön tukeminen ja turvallinen käyttöönotto.
Ilman älykkäitä verkkoja ei synny autonomista teollisuutta
Tämä kehitys nostaa tietoliikenneverkot keskeiseen rooliin. Autonomiset järjestelmät tarvitsevat kestävän operatiivisen infrastruktuurin, jossa data liikkuu luotettavasti, millisekunneilla voi olla merkitystä ja kyberresilienssi on rakennettu osaksi arkkitehtuuria. Myös verkkojen itsensä on muututtava älykkäämmiksi, sopeutuviksi, ennakoiviksi ja yhä autonomisemmiksi.
Suomella on tähän poikkeuksellisen hyvä lähtökohta. Olemme yksi Euroopan johtavista tulevien langattomien teknologioiden innovaatiokeskuksista. DNA on mukana Oulun yliopiston johtamassa 6G-tutkimuksessa, ja Oulun yliopiston 6G-lippulaiva on maailman ensimmäinen 6G-tutkimusohjelma. Kehitämme tekoälypohjaisia radioverkkoja ja testaamme tulevia 6G-ominaisuuksia yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Autonomisen teollisuuden rakentaminen ei kuitenkaan ole yksittäinen teknologiahanke. Se vaatii operaattoreiden, yritysten, kumppaneiden, tutkimuslaitosten ja lainsäätäjien yhteistyötä.
Meidän on pidettävä huolta liiketoimintalähtöisestä sääntelystä sekä strategisesta tutkimus- ja innovaatiokyvykkyydestä. Teollistuva Suomi on ollut yksi historiamme suurista menestystarinoista. Nyt meillä on mahdollisuus rakentaa tuotannollinen, tekoälykyvykäs ja digitaalinen Suomi, joka haastaa suurvallat ja menestyy osana maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä Eurooppaa.
Hyvin suunniteltu OT-verkkoarkkitehtuuri mahdollistaa reaaliaikaisen datan saatavuuden ja luo perustan tekoälyn, digitaalisten kaksosten ja reaaliaikaisten simulointien hyödyntämiselle. Lue, miten kaivos- ja kivenrikotusalan työkoneita valmistava Sandvik varmistaa verkkojensa vakaan, turvallisen ja tehokkaan toiminnan!
