Yksi perhe voi käyttää sataa salasanaa – suurin osa niistä on muistin varassa
Arkipäivän salasanojen määrä voi olla yhdessä perheessä kymmeniä tai jopa satoja. Tietoturvallinen salasana on entistä tärkeämpi, mutta millä voi muistaa kaiken?
– Sähköposti, suoratoistopalvelut, verkkokaupat, eri laitteet, Wilma…, loimaalaiset Minna Ruuhi ja Toni Lehtonen laskeskelevat arjessa useimmin tarvittavia salasanoja.
– Koulussa meillä on tabletit, joihin pitää kirjautua, perheen tytär Emilia muistaa lisätä.
Salasanaa vaativia tilejä kertyykin ihan tavalliselle netin käyttäjälle jopa pari sataa, kun mukaan laskee kertakirjautumiset tileille, joita ei aktiivisesti käytä.
Näin suuren salasanamäärän keksiminen ja muistaminen voi olla vaikeaa. Perheen isä käyttääkin salasanojen keksimiseen tiettyä kaavaa. Siihen hän lisää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä tehdäkseen salasanasta vahvan eli vaikeasti murrettavan. Äiti taas myöntää kirjoittavansa salasanavihjeen joskus ylös lapulle, mutta koodikielellä ja varmaan paikkaan piilotettuna.
Kaikille on selvää perheen lapsia myöten, miten merkittävä rooli vahvalla salasanalla on tietoturvan kannalta.
– Esimerkiksi mun salasana ei ole vain Ilari, perheen 8-vuotias poika Ilari havainnollistaa.
Toni Lehtonen ja Minna Ruuhi keskustelevat lastensa Ilarin ja Emilian kanssa tietoturvasta paljon. Lapsille on tehty selväksi, ettei salasanoja kerrota kavereille eikä netissä jaeta itsestä henkilötietoja.
Identiteettivarkaudet kasvussa
DNA:n lisäarvopalveluiden liiketoiminnasta vastaavan Heidi Havastilan mukaan verkkorikollisuus on jyrkässä nousussa. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan esimerkiksi haittaohjelmien määrä kasvoi vuonna 2021 jopa 80 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Samana vuonna suomalaiset menettivät erilaisissa verkkohuijauksissa yli 30 miljoonaa euroa.
Verkkorikollisuus ylipäätään ja varsinkin identiteettivarkaudet ovat maailman nopeimmin kasvava rikollisuuden laji, Havastila kertoo.
Havastilan mukaan Suomessa usein kuvitellaan, että maa on erikoisen kielensä vuoksi rikollisille liian vaikea tai epäkiinnostava kohdealue. Näin on ehkä joskus ollutkin, mutta nykyään verkkorikollisuus on järjestäytynyttä, globaalia ja ammattimaista eikä pysähdy kielirajoihin.
Salasanan vahvuudella on siis merkitystä. Rikolliset pystyvät murtamaan yleisimmät heikot salasanat tarkoitukseen suunnitellulla ohjelmalla alle sekunnissa, kun taas pidemmän murtamiseen menisi vuosia. Erityisen vaarallista on käyttää samaa salasanaa kaikille tileilleen, sillä salasanan vuotaessa pääsevät rikolliset helposti myös käyttäjän muille tileille ja varastamaan esimerkiksi henkilö- tai luottokorttitietoja. Pahimmillaan tilanne voi kärjistyä identiteettivarkaudeksi.
Minna Ruuhi on paljastanut tiettyjä omia salasanojaan lapsilleen, jotta nämä pääsevät tarvittaessa katsomaan lastenohjelmia aikuisen laitteelta tai kuuntelemaan Spotifyta. Lapsille on selvää, ettei vanhempien laitteilla tehdä muuta kuin mistä on sovittu.
Pidä helposti huolta koko perheen tietoturvasta
Vahvojen salasanojen kääntöpuolena on, että mitä vaikeammin murrettavia niistä luo, sitä hankalampi niitä on itsekään muistaa. Apuun tulee DNA Digiturva -palvelu, jonka yksi ominaisuus on salasanojen hallinta. Palvelu tarvittaessa generoi turvallisia salasanoja ja myös tallentaa eri tilien salasanat siten, ettei käyttäjän tarvitse muistaa kuin yksi pääsalasana. Palvelu tukee myös mobiililaitteilla sormenjälki- ja kasvojentunnistusta, jolloin edes pääsalasanaa ei tarvitse kirjoittaa.
Samassa paketissa tulee mukana myös virustorjunta koko kodin mobiililaitteille ja tietokoneille, hälytys mahdollisista tietomurroista, haitallisilta verkkosivustoilta suojautuminen, VPN-yhteys mobiililaitteille sekä mahdollisuus rajoittaa lasten netin käyttöä.
– Kun pääsalasana on vain käyttäjän tiedossa, se ei voi vuotaa palvelusta mihinkään. Salasanat voi siis tallentaa huoletta vahvasti suojattuun DNA Digiturvaan, joka tarjoaa paremman suojan kuin esimerkiksi tallentamalla salasanat laitteen selaimeen. Selaimesta rikolliset voivat urkkia haittaohjelman avulla salasanoja ja niihin voi päästä helposti käsiksi, jos jollain muulla on pääsy laitteeseen, Havastila sanoo.
Emilia Lehtonen saa käyttää puhelimensa nettiä 2–3 tuntia vuorokaudessa tilanteesta riippuen. Vanhemmat seuraavat, missä sovelluksissa lapset käyttävät aikaa.
Perheissä tärkeintä luottamus
Ruuhen-Lehtosen perhe ei itse ole kohdannut vakavia tietoturvaongelmia, mutta lähipiirissä niitä on tullut vastaan.
– Kaverin tilit Instagramiin ja Facebookiin kaapattiin ja tilit suljettiin. Mukana meni vuosien työ, kuvia ja muistoja. Kyllä siinä alkoi itsekin miettiä, onko omalla tilillä varmasti päällä kaksivaiheinen varmennus, Lehtonen kertoo.
Myös perheen lapset ovat jo kohdanneet tietojenkalasteluyrityksiä. Esimerkiksi Ilarille tuli omituinen tekstiviesti pankin nimissä.
– Tiesin heti, ettei siinä olevaa linkkiä saa klikata, vaan kerroin asiasta vanhemmille.
Perheessä tietoturva-asioista jutellaankin avoimesti, ja vaikka esimerkiksi lasten ruutuaika on rajoitettu tiettyyn tuntimäärään sovelluksella, on pääasiana silti luottamus.
Myös DNA:n Havastila muistuttaa, että vaikka tekniset ratkaisut, kuten DNA Digiturva, tekevät koko perheen netin käytöstä turvallisempaa, nekään eivät poista tarvetta keskustella yhdessä pelisäännöistä ja netin vaaroista.
– Lasten pitää tuntea, ettei huijatuksi tulemisesta tarvitse tuntea häpeää ja kaiken voi kertoa aikuisille. Osa huijauksista on niin taidokkaita, että niihin voivat haksahtaa jopa asiantuntijat.
DNA Vinkki
- Vahva salasana on pitkä, reilusti yli kahdeksan merkkiä. Se sisältää isoja kirjaimia sekä erikoismerkkejä. Yleisesti käytettävät helpot salasanat ovat esimerkiksi 1234 tai qwerty.
- Jos käyttämäsi salasana joutuu tietomurron uhriksi, voi koitua suurempia ongelmia, jos käytät samaa salasanaa moneen eri palveluun.