Yritysten toimintaympäristö on muuttunut huimaa vauhtia 2020-luvulla. Näin toteaa Kyberturvallisuuskeskuksen operaatiopäällikkö Matias Mesiä. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen turvallisuudesta ja uhkista on keskusteltu aiempaa avoimemmin.
Konfliktien ja geopoliittisten jännitteiden lisäksi tekoälyn aiheuttama teknologinen muutostahti on saanut yritykset varpailleen. Tekoäly toimii jo kyberhyökkäysten välineenä, mutta toisaalta se auttaa havaitsemaan uhkia ja torjumaan niitä. Kilpajuoksu on kovaa.
“Maailmassa tapahtuu yhtä aikaa paljon. Organisaatioissa fokus on nyt siinä, mihin suuntaan ollaan menossa ja pystyykö suuntaa edes ennakoimaan”, Kyberturvallisuuskeskuksen operaatiopäällikkö Matias Mesiä tiivistää.
Kaikkia häiriöitä ei voi estää. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti organisaatio pystyy reagoimaan, jatkamaan kriittisiä toimintojaan ja palautumaan häiriöstä. Esimerkiksi vakavankin tietoturvapoikkeaman vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, jos tilanne havaitaan ajoissa ja hyökkääjän eteneminen saadaan pysäytettyä.
Päivitä ohjeistukset ja harjoittele
Ennakoiva varautuminen on turvallisuuden ytimessä. Koska maailma muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia, kannattaa yrityksissä tarkistaa, ovatko ohjeistukset poikkeustilanteisiin reagoimiseksi ajan tasalla.
“Poikkeama voi olla mitä tahansa sähkökatkosta kyberhyökkäykseen tai siihen, että Microsoft 365 lakkaa toimimasta. Osaamme jo varautua tulipaloihin ja murtovarkauksiin, mutta kyberhyökkäys voi olla se yllättävä tekijä, joka pysäyttää esimerkiksi kokonaisen tehtaan toiminnan.”
Kun yrityksessä on varmistettu, että ohjeistukset ovat ajan tasalla, on harjoittelun aika. Mahdolliset puutteet paljastuvat vasta, kun ohjeita ja prosesseja testataan harjoitellessa – tai viimeistään tositilanteessa.
“Isoin virhe on täysin puuttuva varautuminen kyberturvallisuusuhkiin. Yleinen ongelma on, että kyberturvallisuuspoikkeamiin liittyvät ohjeet ja prosessit ovat mammutteja, jotka harjoitellessa tai oikean poikkeaman kohdatessa osoittautuvat liian raskaiksi. Sen jälkeen kaikki ryhtyvätkin säveltämään tyhjästä”, Mesiä varoittaa.
“Harjoitellessa pitää uskaltaa sanoa ääneen, jos toimenpiteet ovat liian vaikeita. Vain näin ohjeistuksista saadaan selkeät ja tositoimissakin toimivat. Johdon tehtävä on varmistaa, että työntekijät tuntevat ohjeistukset ja vastuunsa kriisin hetkellä. Poikkeustilanteiden vastuurooleihin on tärkeä valita tehtäviin sopivat henkilöt, jotka pystyvät toimimaan haastavissakin paikoissa.”
Mesiän mukaan harjoituksissa kannattaa treenata myös oikea-aikaista viestintää. Yrityksellä on tyypillisesti valtava määrä eri sidosryhmiä, kuten palveluntarjoajia ja asiakkaita. Kriisitilanteessa ei voi siksi keskittyä vain omaan organisaatioon, vaan sidosryhmille on osattava viestiä poikkeamasta oikein ja oikealla hetkellä.
Erityishuomiota IT-infrastruktuurin valvontaan
Kyberturvallisuuskeskuksen operaatiopäällikön mukaan IT-infrastruktuurin valvonta on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä ongelmia. Yrityksen on suositeltavaa ottaa uudet ympäristöt valvontaan heti käyttöönottojen yhteydessä, jotta mitään liiketoiminnan kannalta kriittistä ei jää valvonnan ulkopuolelle.
“Todella isot organisaatiot saattavat pyörittää itse valvontaa ja tutkintaa, mutta suurin osa yrityksistä hankkii tämän palveluntarjoajalta. Puhutaan liiketoimintaympäristön tietoturvaa valvovasta SOC-keskuksesta, josta tulee hälytyksiä, kun jotakin epäilyttävää tapahtuu.”
Kumppanuuksien rooli korostuu erityisesti kyberturvallisuudessa, jossa teknologia kehittyy nopeasti.
“Kannattaa miettiä, onko järkevää ryhtyä opettelemaan ja ylläpitämään osaamista itse vai ostaa palvelu IT-palveluntarjoajalta. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta kysymys pitää käydä läpi resurssien näkökulmasta.”
Turvallisuudessa ei kilpailla muita vastaan, vaan puhalletaan yhteen hiileen
Mesiän mukaan kumppanien lisäksi verkostojen rooli on tärkeä. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kynnys avata keskustelu naapurifirman kanssa on onneksi matala.
“Johdon kannattaa keskustella vertaistensa kanssa. On tärkeä ymmärtää, missä oma yritys menee verrattuna vastaaviin toimijoihin ja pitääkö joitakin eroja kuroa umpeen. Muilta kannattaa ottaa mallia, mutta tämä toki edellyttää, että on itsekin valmis jakamaan jotakin. Tällä tavalla molemmat voittavat.”
Myös teleoperaattoreiden rooli on turvallisuusyhteistyössä tärkeä.
“Olemme verkoista riippuvaisia niin kotona kuin yhteiskunnan eri sektoreilla. Teleoperaattorit ovat todella tärkeä osa kriittistä infrastruktuuriamme.”
Viranomaisten ja yritysten yhteistyö on Mesiän mukaan Suomessa hyvällä tolalla ja toimijat tuntevat toisensa.
“Meillä on jo nyt hyvä tilanne yhteistyön osalta. Ja toiminta vahvistuu entisestään, kunhan resursseja riittää ja niitä käytetään viisaasti.”
Yrityksen tietoturvan vahvuus on monen asian summa. Jos jokin osa-alueista jää huomiotta, tietoturvan taso määrittyy usein sen heikoimman lenkin mukaan. Tietoturvakartoitus paljastaa suomalaisyritysten kompastuskivet.
DNA Yrityksille puhuu tietoturvasta ja kyberresilienssistä, koska digitalisoituvassa liiketoiminnassa turvallisuus ja toimintavarmuus ovat yritysten jatkuvuuden perusedellytyksiä. Kyberuhkien kehittyessä pelkkä hyökkäysten torjuminen ei riitä, vaan organisaatioiden on pystyttävä ennakoimaan, kestämään häiriöitä ja palautumaan niistä nopeasti. Autamme yrityksiä rakentamaan sellaista digitaalista ympäristöä, jossa kyberturvallisuus tukee liiketoimintaa ja mahdollistaa kasvun.
