Uudisrakennusten 3d-mallinnus miellyttää tulevia käyttäjiä

Kun uudisrakennukset nousevat keskelle tiivistä kaupunginosaa ja talojen läpi kulkee reitti metroasemalle, suunnittelun täytyy olla kirjaimellisesti millintarkkaa. Tämä on tilanne Lyyra-korttelin hankkeessa Helsingissä. Siksi suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kattavasti tietomallipohjaista työskentelyä sekä tehdään 3d-mallinnusta. Paljon huomiota saavat myös ympäristöasiat, matkapuhelinverkot ja sensoriteknologia.

Lyyra-kortteli sijaitsee vilkkaassa liikenteen solmukohdassa, ja uudet rakennukset tulevat kylki kylkeen olemassa olevien asuintalojen kanssa. Rakennusten läpi menevät pohjoisen suunnan jalankulkureitit Hakaniemen metroasemalle. Runsaan 20 000 kerrosneliömetrin korttelin rakentaminen Porthaninkadun, Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmaan alkoi alkuvuonna 2020. Talojen on määrä valmistua 2022.

”Kun lähtökohtana on tosi tiivis integroituminen metron sisäänkäynteihin ja kaupunkirakenteisiin, se tekee hankkeen haastavaksi. Rakennuksilla on myös paljon erilaisia käyttötarkoituksia. Pelkästään työmaan tuotantotekniikan ja materiaalien kuljetuksen suunnittelu on vaativaa”, kertoo toimitusjohtaja Antti Kerppola Ylvasta, joka on Lyyra-korttelin tilaaja ja rakennuttaja.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva voitti Helsingin kaupungin tontinluovutuskilpailun vuonna 2018. Kilpailussa haettiin rakennuttajaa Kallion ja Hakaniemen kaupunginosien taitekohdassa sijaitsevien vanhojen virastotalojen tilalle.

Tietomallipohjainen työskentely A ja O

Jo kilpailuvaiheen suunnittelussa Ylva sovelsi rakennusalalla standardiksi muodostuvaa tietomallityöskentelyä, minkä Kerppola arvioi vaikuttaneen voittoon. Hankkeen kaikki suunnittelijat ja tekijät käyttävät yhteistä tietomallia.

”Huolellinen tietomallipohjainen suunnittelu on A ja O tällaisessa hankkeessa, ja meillä siihen on laitettu paljon paukkuja. Kaikki suunnittelutieto on yhdessä mallissa yhdistettynä ympäröivien rakennusten tietoihin. Tietomalli mahdollistaa tehokkaan toteutuksen työmaalla, kustannusten hallinnan ja osaurakoiden kilpailutuksen”, Antti Kerppola sanoo.

Hanke alkoi vanhojen rakennusten purkutyöllä, jonka yhteydessä rakennukset ja niiden seinänaapurit on inventoitu tietomalliin.

”Olemme tehneet huipputason laserkeilauksen, jolla saatu millimetritarkkuuden data on viety tietomalliin. Tarkkuus on välttämätöntä, jotta rakennushanke vaikeassa paikassa onnistuu”, Kerppola kertoo.

3d-mallinnuksesta paljon hyötyä koko elinkaaren ajan

Tietomalli on ollut ratkaisevan tärkeää eri käyttäjien tarpeiden yhteensovittamiseksi. Lyyra-kortteliin tulee liiketilaa, toimistoja, ravintola, hotelli ja asuntoja sekä metroaseman väylät. Osana tietomallia on tehty kattavaa 3d-mallinnusta.

”Meillä on 3d-virtuaalitalo, kuten tietokonepeleissä. Sillä voimme antaa tuleville käyttäjille ja vuokralaisille hyvän kokonaiskuvan, ja esimerkiksi HKL:lle olemme voineet osoittaa metroon liittyvien ilmantasauskuilujen paikat”, Antti Kerppola sanoo.

Sisäisesti visuaalisuus on auttanut Ylvaa osoittamaan omistajaportaan eri tahoille, miltä Lyyra näyttää ja miten se toimii.

”Ei tarvitse olla arkkitehdin tai insinöörin koulutus, että voi ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Tietomalliin perustuva 3d-malli helpottaa myös ylläpitoa ja tuo merkittäviä hyötyjä koko elinkaarella. Nähdään helposti, missä LVI-vedot menevät, eikä enää tarvitse miettiä, mihin voi porata reiän”, Kerppola sanoo.

Sisäantenniverkko ja IoT-pohjainen automaatio

Suunnittelussa on otettu huomioon myös matkapuhelinverkot ja esineiden internetin mahdollisuudet.

”Nopeat langattomat verkkoyhteydet kuuluvat modernin toimistotyön perusedellytyksiin. Häiriötön yhteys mahdollistetaan silläkin tavalla, että metron kulkureiteille läpi liiketilojen tulee kattava sisäantenniverkko”, Antti Kerppola kertoo.

Koko korttelin moderni rakennusautomaatiojärjestelmä huolehtii energiatehokkuudesta, optimaalisesta valaistuksesta ja kulunvalvonnasta. Sitä varten rakennuksiin tulee valtaisa määrä mittaussensoreita.

”Osana järjestelmää on käyttäjämäärien seuranta, joka tuo tärkeitä tietoja liiketilojen vuokralaisille kaupallisen prosessin optimointiin. Voi esimerkiksi nähdä, miten moni metron tiloihin kulkeva piipahtaa liikkeessä ja ostaa jotain. Rajapintojen kautta sensoridataa voidaan myös hyödyntää tavoilla, joita ei vielä tiedetäkään”, Kerppola sanoo.

Tavoitteena Suomen kestävin rakennus

Tietomallit ja digitaaliset työkalut edistävät Lyyra-hankkeen kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja kiertotaloutta. Jo purkuvaiheessa Ylva on sitoutunut rakennusalan ensimmäiseen green deal -sopimukseen, joka tarkoittaa lupausta käyttää purkukartoitusta ja kierrättää purkujätettä. Lyyrassa tavoitteena on kierrättää 95 prosenttia purkujätteestä.

”Purettavat rakennukset saavat uuden elämän teiden pohjarakenteessa betonimurskeena ja kierrätettynä teräksenä uusissa tuotteissa. Haluamme toimia edelläkävijänä ja näyttää esimerkkiä”, Antti Kerppola kertoo.

Lyyra-hankkeelle halutaan Suomessa ensimmäisenä ylimmän tason LEED-sertifiointi. Kyseessä on maailman käytetyin rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä, jolla on maailmanlaajuisesti yhtenäinen kriteeristö ja vertailtavuus. Lyyrassa se vaatii tarkkaa sisäistä laskentaa ja materiaalitoimittajilta vaaditaan tietoja hiilijalanjäljestä.

”Myös työmaalla kaikkien pitää ymmärtää tavoite tehdä yksi kestävimmistä hankkeista Suomessa, ja siksi prosessin pitää huomioida kaikki eri alojen ammattilaiset. Sitä kautta syntyvät luottamus, ylpeys ja yhteishenki”, toimitusjohtaja Antti Kerppola sanoo.

Lue myös: Viisi vinkkiä rakennustyömaan digitalisointiin 

Avainsanat:

IoT Digitalisaatio Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.