Tulevaisuuden terveydenhuolto – omahoitoa ja etähoitoa

"Yllätymme jatkuvasti siitä, kuinka hyviä tuloksia voidaan saada aikaan huomattavasti yksinkertaisemmin kuin lääkärin pitkään kokemukseen perustuvalla käsityötaidolla"

Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos

Tulevaisuuden lääkärikeskus ei ole rakennus vaan palvelu, joka tavoittaa asiakkaansa kaikkialla – etämittauksin, hälytyksin ja videopuheluin.

Lääkäriin on päästävä nykyistä paremmin. Tähän väitteeseen yhtyvät varmasti lukuisat suomalaiset. Hieman toista mieltä on kuitenkin se asiantuntijajoukko, jonka DNA kutsui keskustelemaan tulevaisuuden terveydenhuollosta. Heidän mukaansa lääkärin vastaanotolle pääsy kertoo yhä vähemmän siitä, miten hyvin terveydenhuolto toimii.

”Tutkimukset yllättävät meidät toistuvasti sillä, kuinka hyviä tuloksia voidaan saada aikaan huomattavasti yksinkertaisemmin kuin lääkärin pitkään kokemukseen perustuvalla käsityötaidolla”, sanoo tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta, lääkäri itsekin. Hän arvelee, että näköpiirissämme ei ole rajoja sille, mitä kaikkea etäyhteyksin ja muun teknologian avulla voidaan selvittää ja hoitaa.

Paljon on mahdollista pienimuotoisesti jo nyt. Asiakas voi kohdata lääkärin omassa kodissaan tai työpisteessään kännykkänsä videoyhteyden avulla. Tällaisia palveluja tarjoaa muun muassa suomalainen Meedoc. Asiakas voi myös seurata oman kehonsa toimintaa anturein, ja niihin kytketyt sovellukset hälyttävät poikkeavista arvoista, tarvittaessa jopa suoraan terveydenhuollon ammattilaisille.

Oma terveys omissa käsissä

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava uskoo, että kuljemme kohti itseohjautuvaa yhteiskuntaa. Hän korostaa, että pienten parannusten ketju on alkanut jo aikaa sitten ja nostanut eliniänodotettamme viimeisen sadan vuoden aikana enemmän kuin mikään muu.

”Ihmiset tekevät jatkuvasti mikrotason päätöksiä, jotka liittyvät kulutukseen ja käyttäytymiseen. Syömme pikkuisen terveellisemmin kuin ennen, nukumme paremmin, rytmitämme päivää paremmin, huolehdimme työn ergonomiasta ja pidämme lomia”, Halava sanoo.

Kun tähän kehitysketjuun liitetään omatoiminen kehon toimintojen mittaaminen sekä aikaa ja tilaa vapauttavat etäpalvelut, luvassa lienee myös terveydenhuollon säästöjä.

”Meillä on kuitenkin lyöty lukkoon sairaalaseinien rakennushankkeita tulevalle viidelle vuodelle jo kuuden miljardin euron edestä”, Halava huomauttaa.

Terveyttä – vai huolta terveydestä?

Suomi voisi tarjota Halavan mukaan oivallisen ympäristön, jossa uusia terveydenhuollon palveluita ja niitä tukevia sovelluksia voidaan sekä kehittää että kokeilla. Huolellista kokeilua ja eri teknologioiden arviointia kannattaa myös lääketieteen tohtori Jaana Leipälä, joka työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteerinä.

”Haaste on se, tuottavatko ihmisten käyttämät mittausjärjestelmät riittävän laadukasta tietoa vai enemmän vain kohinaa ja turhia huolenaiheita, jolloin ihmisten olisi kuitenkin löydettävä ammattilainen tulkitsemaan dataa”, Leipälä sanoo. Toisaalta, juuri huoli ajaa mittaamaan.
Mäkitaloa kiinnostaa kuulemansa väite, jonka mukaan terveydenhuolto uudistuksineen ei ole enää aikoihin tuottanut lisää terveyshyötyä vaan pikemminkin lisää huolta alati herkemmän ennakoinnin myötä.”

”Olemme tekemisissä paradoksin kanssa: olemme jatkuvasti terveempiä ja koko ajan huolestuneempia”, Mäkitalo sanoo. Joka tapauksessa hän on vakuuttunut siitä, että digitaaliset palvelut mullistavat ennen pitkää terveydenhuollon kaikki tasot.

Katso lisää alla olevasta videosta.

Avainsanat:

Artikkeli Digitalisaatio Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.