Tulevaisuuden fiksu kaupunki tuottaa älyverkkojen kantamana itse ruokansa ja energiansa eikä aika kulu enää liikenneruuhkissa.
Tulevaisuuden kaupunki kuhisee ihmisiä ja autoja, mutta omassa kotikorttelissa eletään kuin pikkukylässä.
DNA kutsui tulevaisuuteen tähyävät tutkijat pohtimaan, millainen on kaupunki vuonna 2030. Heidän visionsa kumpuavat teknologian kehityksestä ja kaupunkien historiasta. Moni kaupunki syntyi yhden tehtaan ympärille ja kasvoi valtavaksi tilkkutäkiksi, jota ihmiset sahaavat päivän mittaan laidasta laitaan. Koti, koulu, työpaikka ja kauppa voivat sijaita kaikki eri paikoissa, harrastuksista puhumattakaan.
”Tänä päivänä tarvitaan kaksi autoa, jotta tästä pystytään suoriutumaan. Tulevaisuudessa nämä voidaan yhdistää, ja saada kaupunki käyttöön oikeasti”, sanoo kaupunkikehityksestä ja yhteistyösuhteista vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT:ltä.
Korttelielämää ja sisäviljelyä Tulevaisuuden kaupunkilainen ei vietä päiviään liikenneruuhkissa, vaan tiiviin kaupungin ihmisvilinässä.
”Työ on siellä missä ihmiset ovat, ja missä ihmiset viihtyvät. Erilaisten paikannusteknologioiden avulla pystymme näkemään älypuhelimistamme, mitä vaikkapa naapurikorttelissa tapahtuu, ja löytämään sieltä asioita, jotka ovat olleet aikaisemmin piilossa”, sanoo tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen ajatushautomo Demos Helsingistä.
Yhteydenpito lähelle ja kauas nojaa vahvasti digitaalisiin palveluihin, ja laitteetkin keskustelevat keskenään. Neuvonen ennustaa, että osa niistä tuottaa itse sähkönsäkin.
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava uskoo suurkaupunkien tuottavan ennen pitkää myös ruokansa.
”Sisäviljelyn roolia ei ole meillä vielä ymmärretty. Se on varsin ekologinen tuotantotapa. Alankomaiden kokoinen maa täynnä sisäviljelyä riittäisi koko maailman ruuantuotantoon.”
Megakaupunkien verkostossa Vaikka korttelielämä kukoistaa tulevaisuuden kaupungissa, ihmiset toki myös liikkuvat tavatakseen toisiaan, ja jopa entistä pidempiä matkoja. Neuvonen odottaa, yhdistyvätkö Helsinki ja Tallinna samaan tapaan kuin Kööpenhamina ja Malmö. Halava visioi maapalloa, jota täplittävät megakokoiset kaupungit, joita hän kutsuu peräti kaupunkivaltioiksi. Näiden välillä kulkevat niin ihmiset kuin tietokin.
Kostiaisen mukaan megakaupungissa liikkuminen nojaa vahvaan joukkoliikenteeseen ja robottiautoihin, joita käyttäjät eivät välttämättä omista. Autot lähtevät yöksi syrjemmälle huollettaviksi.
”Tämä olisi iso muutos, sillä se vapauttaisi valtavan määrän pysäköintitilaa muuhun käyttöön”, Kostiainen sanoo.
Miten muutokset sitten saadaan aikaan? Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar ei usko, että markkinat ohjaisivat kaupunkeja luontevasti optimaaliseen suuntaan. Hän peräänkuuluttaa yhteistyötä, johon osallistuvat muun muassa kaupunkisuunnittelijat, vähittäiskauppa ja rakennusala.
”Kukaan ei pysty ajattelemaan kokonaisuutta yksin”, Pantzar toteaa.
Katso lisää alla olevasta videosta.VIDEO
