Blogit

”Niin sanottu omadata-ajattelu todennäköisesti yleistyy”, uumoilee Teemu Roos, tekoälyyn erikoistunut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori. Kuvaaja: Maarit Kytöharju

Tiukempi ote omaan dataan takaa turvallisemman tekoälyn 

Datan käsittely yksilön yksityisyyden suojaa kunnioittaen kehittyy, kun reunatekoäly ja federoitu oppiminen siirtyvät käytäntöön. Myös niin sanottu omadata-ajattelu todennäköisesti yleistyy. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, tekoälyyn erikoistunut Teemu Roos uumoilee, että sääntelyn ja uusien teknologioiden myötä käyttäjän ja palveluntarjoajan välinen epäsuhta tasoittuu.

Facebookin kaltainen palveluntarjoaja voi tekoälypohjaisen kuvantunnistuksen avulla päätellä erilaiset sosiaaliset verkostot hyvinkin tarkasti.

”Emme tällä hetkellä välttämättä pysty rajaamaan, mihin oma data päättyy ja mihin muihin tietoihin se palveluissa yhdistetään”, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, tekoälyyn erikoistunut Teemu Roos sanoo.

Hän on toiveikas sen suhteen, että lähiaikoina niin sääntely kuin teknologiat, jotka sen käytännössä mahdollistavat, parantavat yksityisyyden suojaamme tässä suhteessa.

”Erityisesti EU:n vuonna 2021 julkaisema ehdotus tekoälyasetukseksi on viimeistään ollut herätyssoitto kaikille toimijoille, jotka hyödyntävät tekoälyä”, Roos sanoo. Ehdotus ajaa turvallista, luotettavaa ja eettistä tekoälykehitystä ja tukee näin EU:n perusoikeuksien toteutumista.

”EU ei siis halua tinkiä kansalaistensa oikeuksista. Niiden toteutuminen on ensisijaista palveluntarjoajien kilpailukykyyn verrattuna”, Roos sanoo.

Ei kaikkea pilveen

Keinot, jotka takaavat yksilön datan käsittelyn yksityisyyden suojaa kunnioittaen, ovat alkaneet siirtyä tutkijoiden pöydältä käytäntöön. Avainsanoja tässä kehityksessä ovat Roosin mukaan reunatekoäly (edge ai) ja federoitu oppiminen (federated learning).

”Kun dataa käsitellään entistä enemmän itse päätelaitteessa, verkon reunalla, se ei enää suuressa mittakaavassa päädy pilven suuriin datavarantoihin pyöriteltäväksi ja muiden käyttäjien tietoihin yhdisteltäväksi”, Roos sanoo.

Federoidulla oppimisella on sama tavoite – olla yhdistämättä käyttäjädatoja. Sen avulla laitteissa hajallaan sijaitsevista tiedoista voidaan luoda ennustavia koneoppimisen malleja palvelujen tarjoamiseen niin, että yksittäinen käyttäjä ei ole tunnistettavissa.

Roos uumoilee, että vallitseva epäsuhta käyttäjän ja palveluntarjoajan välillä siis tasoittuu sääntelyn ja uusien teknologioiden avulla.

”Vertailu ei toivottavasti tule enää olemaan sellainen, että käyttäjällä on vain hänen itsensä data verrattuna Facebookin kaltaiseen palveluntarjoajaan, joka voi hyödyntää satojen miljoonien käyttäjien tietoja”, Roos sanoo. Käyttäjä voisi siis hallita dataansa niin, että sen yhdistäminen muiden käyttäjien tietoihin olisi sallittua vain hänen itsensä valitsemissa yhteyksissä.

Datani on omani

Roos soisi lähivuosina näkevänsä käyttäjien hallinnan omaan dataansa kehittyvän myös niin sanotun omadata-ajattelun (my data) yleistyessä.

”Omadata keikauttaa vallitsevan valta-asetelman nurin. Tänä päivänä Netflixin kaltaiset palvelut käytännössä omistavat historiatietoni. Mutta omadata-ajattelussa hallitsen itse dataani. Voin ottaa sen mukaani, jos vaihdan kilpailevan palvelun asiakkaaksi”, Roos kuvailee.

Näin uuden palvelun ei tarvitse lähteä rakentamaan käyttöhistoriaan perustuvia suosituksia nollasta, vaan se olisi uuden käyttäjän mukanaan tuoman datan ansiosta heti ajan tasalla.

Vähitellen tuloksiin

Sisällöt, joita kuluttajat suoratoistopalveluista nautiskelevat, voivat nekin saada pian aivan uusia piirteitä tekoälykehityksen myötä.

”On todella mielenkiintoista nähdä, mitä luovilla aloilla saadaan aikaan, kun tekijät löytävät tekoälytyökalut ja alkavat hyödyntää niiden mahdollisuuksia innovatiivisesti”, Roos sanoo.

Uudet, monimutkaiset teknologiat eivät lähtökohtaisesti kehity arjen toimiviksi tukipilareiksi kertarysäyksellä. Teemu Roos toivoo, että pidemmän aikaa tuloaan tehneet puhekäyttöliittymät ja chatbotit kypsyisivät lähitulevaisuudessa niin, että niitä käyttäisi mielellään. Hän muistelee sanoneensa jo ainakin viiden vuoden ajan, että ne tulevat muuttamaan arkeamme kymmenen vuoden kuluessa.

”Vaikka olen harjaantunut kosketusnäytön käyttöön, näpytellessä tulee herkästi virheitä, etenkin jos yrittää liikkua samaan aikaan. Toivottavasti nyt vuonna 2022 tapahtuu harppaus, ja entistä useamman asian voisi hoitaa puheella jouhevasti, ilman pelkoa hermoromahduksesta huonosti toimivan puhekäyttöliittymän äärellä”, Roos naurahtaa.

 

Haluatko tietää miten teknologia muuttaa maailmaa tänä vuonna? Lataa Teknologiatrendit 2022 -raportti, josta saat napakan katsauksen 17 kiinnostavaan trendiin.

Avainsanat:

Tekoäly Teknologiatrendit

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
2/2024 DNA Yrityksille

Näin viet tekstiviestihuijareilta tehokkaan keinon esiintyä yrityksesi nimissä

Artikkeli
2/2024 DNA Yrityksille

”Apua, työntekijäni haluaa työskennellä ulkomailla” – Mitä jokaisen yrityksen tulisi tietää diginomadismista?

Artikkeli
2/2024 DNA Yrityksille

Omnitelen tutkimus: Suomen suurimmissa kaupungeissa nautitaan laadukkaasta mobiilidatapalvelusta

Artikkeli
2/2024 DNA Yrityksille

Reunalaskenta, yksityisverkot ja autonomiset droonit – millaisia keinoja moderni teknologia tarjoaa liiketoimintasi turvaksi?

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.