Teollisuuden digitalisaatio on saavuttamassa teini-iän

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Teollisuus verkon varassa -podcastista.

Suomalainen teollisuus on astumassa taaperovaiheesta teini-ikään, mitä tulee digitalisaatioon ja ennen kaikkea teollisen internetin hyödyntämiseen.

”Eli puhutaan vielä asioista enemmän kuin tehdään. Mutta siinä tekemisessäkin alkaa olla enemmän määrätietoisuutta”, kuvailee tilannetta ABB:n digijohtaja Mikko Marsio.

Teollisen internetin myötä yritykset ovat alkaneet nähdä datan liiketoiminnan polttoaineena. Eli vaikka teollisuus on mitannut asioita erilaisilla antureilla jo vuosikymmeniä, vasta nyt niistä kertyvää dataa on alettu hyödyntää uusilla tavoilla.

DNA:n toimitusjohtajan Jukka Leinosen mielestä muutos näkyy jo isojen teollisuusyritysten liiketoiminnassa:

”Yksinkertainen mallihan on se, että automatisoidaan prosesseja. Toinen aalto on se, että uudistetaan toimintamalleja. Kolmannessa vaiheessa aletaan hyödyntää IoT:ssä kertyvää dataa”

ABB:n Mikko Marsio näkee, että Suomessa ollaan erityisten hyviä yrityksen sisäisen toiminnan tehostamisessa. Hän toivoo, että seuraavaksi yritykset alkavat ottaa kunnianhimoisia askelia, joilla parannetaan asiakkaan saamaa lisäarvoa.

Kasvuryhmän toimitusjohtaja Anni Iso-Mustajärvi antaa käytännön esimerkin perinteisen tuotannon muuttumisesta palveluliiketoiminnaksi: Yksi Kasvuryhmän yritys, Hydroline, lisäsi älyä hydrauliikkalaitteeseen, minkä ansiosta laite alkoi itse ennakoida huoltotarpeensa.

”Yhtäkkiä he pääsivätkin tuottamaan loppuasiakkaalle erittäin hyvää lisäarvoa. Kone ei enää seiso ja maksa rahaa, vaan se osataan huoltaa ajoissa”.

Isot suunnanmuutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Monet valmistavan teollisuuden digitaaliset liiketoiminnot perustuvat uusiin, yllättäviinkin kumppanuuksiin.

Esimerkiksi teollisuusyrityksen ja ohjelmistoyrityksen lähentyminen alkaa monesti hackathoneilla. Niissä yrityksen toimitiloihin tuodaan ketteriä tiimejä ratkomaan lyhyessä ajassa liiketoimintaan liittyviä haasteita tai kehittämään uusia lähtöjä.

Kasvuryhmän Anni Iso-Mustajärvi tähyää kuitenkin jo hackathoneista eteenpäin, kestäviin ekosysteemeihin:

”Jos miettii esimerkiksi kasvuryhmäläisiä, jotka ovat ottaneet loikkia tällä saralla, niin kyllä sieltä löytyy yliopistoyhteistyötä, alihankkijoita ja partneroitumista toisten yritysten kanssa”, Iso-Mustajärvi toteaa.

Olennaista Iso-Mustajärven mielestä on, että yrityksessä osataan tunnistaa oma ydinosaaminen. Ekosysteemin kasvattamisen lisäksi monessa yrityksessä onkin herätty myös omien osaajien etsintään. Koodareita tarvitaan aina, mutta koko ajan enemmän myös digitaalisen liiketoiminnan osaajia.

”Kaikkein suurin tarve on ihmisille, jotka ovat itse olleet vastuussa digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta, jotka osaavat johtaa datapohjaista, aineetonta liiketoimintaa”, Mikko Marsio sanoo.

Jukka Leinonen komppaa – kasvun kapteeneita tarvitaan. Hän näkee tilanteen yleisesti varsin lupaavana:

”Väitän, että meillä on kaikki palikat Suomessa olemassa. Älyttömän hyvä osaaminen ja infra. Nyt tämä on kiinni siitä, uskallammeko ottaa etukenoa, nostaa ambitiotasoa ja ajatella niin isosti, että voimme oikeasti luoda isoja kansainvälisiä menestystekijöitä. Jos me emme tee sitä, niin joku muu tekee sen varmasti”