Keskustelu tekoälyn ympärillä typistyy usein tehokkuuteen ja kustannussäästöihin, vaikka tekoälyn todellinen potentiaali on paljon suurempi: oikein hyödynnettynä tekoäly voi mahdollistaa aidon kasvun yrityksissä. Pelkkä teknologinen osaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, jos yrityksen johto ei uskalla tavoitella kasvua.
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miksi suomalaiset yritykset eivät kasva. Liian usein syyttävä sormi osoittaa johtoportaan suuntaan.
”Syyllistäminen on kurjaa. Se ei auta, vaan tärkeämpää on tarjota työkaluja kasvun saavuttamiseen”, AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen kertoo. AI Finlandin missio on nostaa Suomi tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen globaaliksi edelläkävijäksi.
”Johdon tulee muodostaa yhteinen tilannekuva siitä, mitä tekoäly heidän uniikissa liiketoimintakontekstissaan voisi mahdollistaa”, Partanen kiteyttää.
Kyvykkyydet + asiakasymmärrys + tekoäly = kasvu
Jokaisella yrityksellä on olemassa valmiina erilaisia kyvykkyyksiä, kuten osaamista ja teknologioita. Tämän päälle tarvitaan asiakkaan todellisten tarpeiden ymmärtämistä ja tekoälyn tuomaa vahvistusta eli sitä, miten tekoäly voi uudella tavalla auttaa ratkaisemaan asiakkaan tarpeen. Kun nämä kolme tekijää – kyvykkyydet, asiakasymmärrys ja tekoäly – tuodaan yhteen, syntyy kasvun edellytykset.
”Yrityksen ei pidä muuttaa koko strategiaa, visiota ja olemassaolon tarkoitustaan. Ideana on ymmärtää, miten tekoäly pystyy täyttämään asiakkaan tarpeen aiempaa paremmin”, Partanen kertoo.
Johtajan täytyy ymmärtää, mitä eri teknologiat mahdollistavat.
Mutta kuinka syvää teknistä osaamista johtajilta täytyy löytyä, jotta he ymmärtävät, millaista lisäarvoa tekoälyn avulla voidaan tuottaa asiakkaille?
”Johtajan ei tarvitse tuntea syvällisesti jokaista eri teknologiaa. Johtajan täytyy ymmärtää, mitä eri teknologiat mahdollistavat. Hän voi esimerkiksi tutkia, miten tekoäly on mullistanut muiden saman toimialan yritysten toimintaa globaalilla tasolla ja saada siitä ideoita omaan yritystoimintaansa”, Partanen ohjeistaa.
”Tekoälyn varaan rakentuva kasvu ei synny itsestään. Vasta sitten kun johto uskaltaa nähdä tekoälyn välineenä kasvuun, ei pelkästään tehokkuuteen, yrityksemme voivat todella erottua maailmankartalla”, hän jatkaa.
Tekoälyn esteet ja ratkaisut Suomessa
Suomessa tekoälyn hyödyntämistä hidastavat ennen kaikkea kaksi tekijää: suomenkielisten mallien puute ja tiukka EU-tasolta tuleva sääntely. Partasen mukaan nämä haasteet eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä, vaan ne voivat päinvastoin toimia jopa kilpailuetuna.
”On positiivista, ettei kyse ole vain suomalaisista ongelmista, vaan kaikille eurooppalaisille yhteisistä haasteista. Niitä ratkotaan jo yhdessä, ja pohjoismaisella yhteistyöllä voimme olla tekoälykehityksen eturintamassa. Tuore edistysaskel on pohjoismainen tekoälykeskus.”
Yksi konkreettinen ratkaisu on yhteispohjoismaisen kielimallin kehittäminen.
”Meillä on samankaltaiset arvot ja toimintatavat. Vaikka Pohjoismaat ja Baltia muodostavat maailman kymmenenneksi suurimman talousalueen, olemme silti kooltamme riittävän ketteriä”, Partanen kertoo.
Sääntelyn osalta taas tarvitaan käytännön työkaluja ja selkeyttä.
”Regulaatio erottaa meidät Yhdysvalloista ja Aasiasta positiivisella tavalla: meillä on ympäristö, jossa kaikkea ei voi tehdä miten tahansa. Sen rinnalle tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja ja yhteinen tietopankki, josta voi tarkistaa, miten sääntelyä on eri tilanteissa sovellettu.”
Suomen tekoälyekosysteemi on uuden kasvun moottori
Tekoälyn kehittäminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan menestys rakentuu verkostojen ja luottamuksen varaan.
”On tärkeää, että eri organisaatiot, viranomaiset ja teknologiayritykset löytävät yhteisen sävelen ja rakentavat luottamusta jakamalla tietoa. Vain niin syntyy ekosysteemi, josta kaikki hyötyvät”, Partanen painottaa.
Käytännön tasolla yhteistyö tarkoittaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
”Julkisen sektorin ja teknologiayhtiöiden pitäisi löytää toisensa paremmin. Kun esimerkiksi virasto löytää startupin, joka on kehittänyt heidän tarpeeseensa osuvan ratkaisun, kaikki voittavat. Sama malli toimii esimerkkinä suuryrityksille ja kasvuyrityksille: kun osaaminen, data ja teknologia kohtaavat, syntyy tuottavuutta ja kilpailuetua – ei vain yksittäisille toimijoille, vaan koko Suomen tekoälyekosysteemille.”
Tekoälyn kehityksen pullonkaulana on yhä tiedon siiloutuminen eri järjestelmiin. Jokainen integraatio vaatii työtä ja tekee tekoälyn hyödyntämisestä hidasta ja kallista. Teknologiatrendiraportistakin tutut yleisälykäs tekoäly, älykkäät AI-agentit ja Model Context Protocol -standardi voivat tulevaisuudessa poistaa näitä rajoja ja mahdollistaa tiedon saumattoman liikkumisen järjestelmien välillä – avaten tien täysin uudenlaisille palveluille ja liiketoimintamalleille.
Tulevaisuuden visio on kunnianhimoinen: Suomi voisi olla globaalisti tunnettu tekoälyosaamisen edelläkävijä. Meillä on jo huippuluokan tutkimusta ja digiosaamista – ainoa puuttuva palanen on kaupallistaminen ja tuotteistaminen.
Usein kaupallinen osaaminen on heikkoa.
”Meillä on kymmeniä lupaavia tekoälystartupeja ja kasvuyrityksiä, mutta usein kaupallinen osaaminen on heikkoa. Ruotsista on tullut nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka eivät välttämättä edes ole teknisesti juurikaan meitä edellä. He ovat vain panostaneet asiakasymmärryksen kasvattamiseen ja lähteneet rohkeasti skaalaamaan globaalisti. Tätä kaupallistamisen ja tuotteistamisen osaamista tarvitsemme meillekin.”
Millaisia harppauksia tekoälykehityksen saralla on odotettavissa lähitulevaisuudessa? Tekoäly kietoutuu yhä useampaan vuoden 2026 teknologiatrendiin. Kurkkaa tulevaisuuteen ja lataa Teknologiatrendiraportti!
