Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana, jossa viranomaiset, yritykset ja kansalaiset harjoittelevat yhdessä kriisien varalta. Kyberturvallisuus on kuitenkin yhä enemmän osa suurvaltojen valtapeliä – tekoäly, geopoliittiset jännitteet ja kvanttilaskenta muokkaavat uhkakenttää kiihtyvällä vauhdilla. Miten Suomi pärjää kaiken tämän keskellä?
”Suomi on monella tavalla edelläkävijä varautumisessa. Suurin vahvuutemme on kyky hyödyntää koko yhteiskunnan voimavaroja kriisitilanteissa. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua, varautumista
ja harjoittelua. Toinen vahvuutemme on kansalaisten kriisitietoisuus. Suomessa ihmisillä on hyvä käsitys varautumisen merkityksestä ja olemme koulutuksen ja osaamisen suhteen kansainvälisesti korkealla tasolla”, sanoo Aapo Cederberg, Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja ja perustaja.
Suuri haaste on taas Cederbergin mukaan resurssien niukkuus: asioita tehdään paljon ”köyhän miehen ratkaisuilla”, eikä innovaatioihin tai teknologiseen kehitykseen panosteta riittävästi. Näihin on hänen mukaansa satsattava enemmän, ja yritysten olisi tärkeää kehittää niin teknologiaa kuin osaamistakin.
Johtajien on oltava paremmin koulutettuja, tilannekuvan selkeämpi ja päätöksenteon nopeampaa.
”Halvin ja tehokkain tapa parantaa kyberturvallisuutta on koulutus. Suomella on tässä merkittävä vahvuus ja meidän on huolehdittava, että puheet turvallisuuden kasvattamisesta myös muuttuvat teoiksi. Kyberresilienssi rakentuu kulttuurista, osaamisesta ja johtamisesta. Johtajien on oltava paremmin koulutettuja, tilannekuvan selkeämpi ja päätöksenteon nopeampaa”, Cederberg summaa.
Geopolitiikka, tekoäly ja kyberrikollisuus kietoutuvat yhteen
Kybertoimintaympäristö heijastaa globaalia geopoliittista tilannetta. Taloudellinen ja poliittinen epävakaus on lisännyt kyberhyökkäysten määrää, ja ne ovat entistä useammin osa hybridisodankäyntiä ja informaatiovaikuttamista. Hyökkäysten tavoitteena on Cederbergin mukaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja luoda pelkoa. Tälläkin kentällä tekoäly näkyy ja kuuluu.
”Vladimir Putin sanoi jo vuosia sitten, että se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee maailmaa – ja se alkaa näkyä. Tekoälyllä on keskeinen rooli niin puolustuksessa kuin hyökkäyksissäkin. Kyberrikollisuus on nykyään maailman kolmanneksi suurin talous, ja sillä on valtavat resurssit tekoälyn hyödyntämiseen.”
Hyökkääjät eivät ole sidottuja sääntöihin tai vastuullisuusvaatimuksiin, joten heidän kykynsä reagoida on usein nopeampi. Tämä luo Cederbergin mukaan epäsymmetriaa, joka muistuttaa tekoälyjen välistä asevarustelukilpaa. Kybermaailmassa suurimmat valtiolliset toimijat ovat muodostaneet eräänlaisen akselin, jossa rikolliset toimijat tukevat valtiollisia kyberoperaatioita.
Kvanttilaskenta ja muut tietoturvauhat haastavat kyberpuolustuksen
Kvanttilaskenta on myös yksi tulevaisuuden tuhannen taalan kysymyksistä. Sen aikataulu ja vaikutukset ovat vielä epävarmoja, mutta jos se mahdollistaa vanhojen, kryptattujen tietojen avaamisen, seuraukset voivat olla valtavia. Kvanttitietokoneet voivat murtaa monia nykyisiä salausmenetelmiä paljon nopeammin kuin tavalliset tietokoneet, joten joku voi jo tänään kerätä talteen salattua dataa toivoen, että sen saa auki tulevaisuudessa.
”Maailmassa on valtavasti varastettua, salattua dataa, ja jos se joskus saadaan auki, tiedot voivat päätyä rikollisiin käsiin. Toisaalta kvanttilaskenta tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää uuden sukupolven salausmenetelmiä. Kyseessä on siis sekä uhka että mahdollisuus, mutta geopoliittisesti erittäin merkittävä sellainen.”
Pimeän verkon seuranta on keskeinen osa modernia kyberpuolustusta.
Myös Teknologiatrendiraportissa mainitut uhat, eli ransomware, identiteettivarkaudet, pimeä verkko ja toimitusketjujen turvallisuus puhuttavat.
”Vaikka ransomware-hyökkäykset ovat muuttaneet muotoaan, niiden uhka ei ole silti poistunut. Digitaaliset identiteettivarkaudet tulevat vielä yleistymään, sillä digitaalinen identiteetti on luottamuksen perusta. Pimeän verkon seuranta on puolestaan keskeinen osa modernia kyberpuolustusta: sieltä haetaan ennakkovaroitusmerkkejä ja tietoa rikollisten toiminnasta. Toimitusketjujen turvallisuus on taas jatkuva haaste geopoliittisten jännitteiden vuoksi.”
Kyberturva on aina mahdollisuus: kaikki lähtee ihmisestä
Vaikka kyberturvallisuuskentällä on erilaisia haasteita, tuo se mukanaan myös valtavasti mahdollisuuksia. Kun digitalisaatioon liitetään vastuullinen ja kestävä kyberturva, syntyy sen seurauksena resilienssiä ja hyvinvointia. Kyberturvallisuus on modernin yhteiskunnan kasvumoottori, joka tuo investointeja ja työpaikkoja.
”Suurin osa kyberhyökkäysten onnistumisista tai epäonnistumisista johtuu ihmisistä. Suomen vahvuus piilee juuri ihmisissä: osaamisessa, koulutuksessa ja yhteistyökyvyssä”, Cederberg summaa.
Kyberturvallisuuden pelikenttä on jatkuvassa muutoksessa teknologian, geopoliittisten jännitteiden ja rikollisten toimintatapojen muovaamana. Tekoäly ja kvanttilaskenta avaavat yhtä aikaa uusia mahdollisuuksia ja kasvavia riskejä, jotka haastavat niin valtiot kuin yrityksetkin.
Lopulta kyse ei ole teknologiasta vaan kyvystä toimia yhdessä: siitä, että pidämme kiinni luottamuksesta, osaamisesta ja vastuullisuudesta myös kriisien keskellä.
Mitkä kyberuhat koettelevat organisaatioiden resilienssiä erityisesti vuonna 2026? Ota asiasta selvää ja lataa DNA:n Teknologiatrendit 2026 -raportti!
